Vähäpäästöinen raskas liikenne tuo säästöjä ja uutta osaamista Lappiin

Hankkeen aikana kerättiin ja vertailtiin tietoa eri voimalähteiden kustannusrakenteista, käytettävyydestä ja soveltuvuudesta pohjoisiin olosuhteisiin. Selvitysten tuloksia on jaettu alueen yrityksille ja muille toimijoille, jotta päätöksenteon tueksi olisi saatavilla ajantasaista tietoa vaihtoehtoisten käyttövoimien hyödyistä ja haasteista.

Kaasuautot kiinnostavat, sähkökaluston hankintaa vielä harkitaan

Selvitysten perusteella kaasukuorma-autot ovat jo osoittaneet kannattavuutensa raskaan liikenteen käytössä. Kaasuajoneuvojen kysyntä on kasvanut hankkeen aikana, ja niitä on hankittu myös Rovaniemen seudun kuljetusyrityksiin.

- Kaasuajoneuvojen hankintahinta on samalla tasolla vastaavien dieselajoneuvojen kanssa. Käyttökustannuksissa saavutettavat säästöt voivat puolestaan kattaa hankintahinnan noin viidessä vuodessa. Uusiutuvan biokaasun käytöllä voidaan vähentää ajoneuvon kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi, parhaimmillaan jopa 80–95 prosenttia, kertoo logistiikka-alan ammatillinen ohjaaja Ari Posio, joka toimi hankkeessa projektipäällikkönä.

Sähköisen raskaan kaluston hankintoja Lapin alueella on toistaiseksi hidastanut erityisesti korkea hankintahinta ja kysymykset kaluston toimivuudesta pakkasolosuhteissa. Selvitykset ovat kuitenkin lisänneet tietoa sähköajoneuvojen mahdollisuuksista. Sähkökalusto soveltuu jo nyt esimerkiksi jakelu- ja paikallisliikenteeseen.

Teknologian kehitys ja hintojen lasku parantavat sähköajoneuvojen kilpailukykyä. Hankkeen aikana sähkökuorma-autojen hinnat laskivat noin 30 prosenttia. Myös käyttökokemukset ovat olleet myönteisiä: ajoneuvoissa on ollut vähän vikoja, ja sähköllä ajamisen kustannukset ovat selvästi dieselkäyttöä pienemmät.

Toisen vuosikurssin logistiikka-alan opiskelija Sani Vine on tottunut ajamaan sähkökuorma-autoa, sillä hän suoritti C-ajokortin samalla autolla.

Opiskelijat pääsevät vertailemaan uutta teknologiaa käytännössä

Kaasu- ja sähkökuorma-autot ovat päivittäisessä käytössä logistiikka-alan opetuksessa. Opiskelijat ovat päässeet ajamaan kalustolla vertailuajoja ja keräämään tietoa eri käyttövoimien ominaisuuksista ja kulutuksesta.

Uusi teknologia on otettu opiskelijoiden keskuudessa innostuneesti vastaan. Vertailuajot ovat herättäneet jopa pientä kilpailua siitä, kuka onnistuu ajamaan mahdollisimman taloudellisesti.

Myös henkilökunnan suhtautuminen on muuttunut käyttökokemusten karttuessa. Alkuvaiheen epävarmuus ja muutosvastarinta ovat vaihtuneet myönteisempään suhtautumiseen, kun uuden kaluston käyttö on tullut tutuksi.

Kalustolla on suora vaikutus myös koulutuksen kustannuksiin. REDUssa suorittaa vuosittain noin 70 opiskelijaa kuorma-autonkuljettajan koulutukseen kuuluvan C-ajokortin. Kun ajokoulutuksessa voidaan hyödyntää sähkökuorma-autoa, polttoainekustannuksissa voidaan saavuttaa vuosittain useiden tuhansien eurojen säästöt.

Amanda Koukkulalle kaasukuorma-auto on tullut tutuksi opiskelujen aikana. Hän uskoo, että REDUssa saatu kokemus uudesta teknologiasta on työelämässä eduksi.

Osaaminen leviää myös alueen yrityksiin

Hankkeen vaikutukset eivät rajoitu REDUn opetukseen. Uusi teknologia tuo osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia myös paikallisille yrityksille ja muille toimijoille.

- Esimerkiksi sähkökuorma-auton huolto on tuonut uutta osaamista paikalliselle Wetterille, jossa ajoneuvoa huolletaan. Sähköinen raskas kalusto on uutta myös huoltoalan ammattilaisille, joten kokemuksia ja osaamista karttuu samalla puolin ja toisin. Myös katsastajille on saatu uutta oppia sähköajoneuvojen katsastamisesta, kertoo Posio.

Yhteistyö on konkreettinen esimerkki siitä, miten oppilaitoksen kalustoinvestoinnit ja hankkeessa syntynyt osaaminen voivat palvella koko alueen elinkeinoelämää.

REDUlle laadittiin tiekartta vähäpäästöisempään kalustoon

Hankkeessa laadittiin myös REDUlle Green Deal -suunnitelma. Suunnitelma toimii tiekarttana kohti vähäpäästöisempää toimintaa ja kalustohankintoja.
Osana suunnitelmaa REDUssa kehitetään hiilijalanjäljen laskentaa. Päästöjä tarkastellaan opiskelijakohtaisesti jakamalla esimerkiksi polttoaineiden, ruokapalveluiden ja tilojen käytöstä syntyvät päästöt opiskelijamäärällä. Laskentaa kehitetään edelleen niin, että siinä voidaan huomioida myös käytettävän kaluston ja työvälineiden ominaisuudet sekä niiden aiheuttamat päästöt.

Suunnitelmassa linjataan, että uusissa kalustohankinnoissa selvitetään ensisijaisesti vähäpäästöiset vaihtoehdot. Henkilö- ja pakettiautoluokassa sähkö- ja dieselajoneuvojen hankintahinnat ovat jo samalla tasolla. REDUssa onkin otettu käyttöön täyssähköinen pakettiauto logistiikan koulutukseen.

Myös raskaamman kaluston sekä maarakennus- ja metsäalan hankinnoissa tarkastellaan jatkossa uusiutuvia käyttövoimia aina, kun se on toiminnan kannalta mahdollista. Metsäalan kalustossa vaihtoehtojen arviointiin vaikuttavat erityisesti työskentelyolosuhteet ja liikkuminen maastossa.

- Käyttökustannusten erot havainnollistavat muutoksen taloudellista merkitystä. Esimerkiksi sadan kilometrin ajaminen sähköllä maksaa noin kahdeksan euroa, kun dieselillä vastaava matka maksaa noin 62 euroa. Kustannuserot vaihtelevat toki sähkön, polttoaineen ja latauksen hinnoittelun mukaan, toteaa Posio.

Kehitystyö jatkuu sähköisen liikenteen parissa

Vaikka hanke on päättynyt, vaihtoehtoisten käyttövoimien kehittäminen jatkuu REDUssa. Seuraavaksi tavoitteena on saada käyttöön sähköbussi, jota varten on valmisteltu investointihakemus sisarhankkeeseen. 

Hankkeen tulokset osoittavat, että vähäpäästöiseen raskaan liikenteen kalustoon siirtyminen ei ole ainoastaan ympäristöteko. Se voi tuoda merkittäviä säästöjä käyttökustannuksiin, vahvistaa opiskelijoiden osaamista ja avata uusia mahdollisuuksia alueen yrityksille.

Uusi teknologia tarjoaa mahdollisuuden kehittää logistiikka-alan koulutusta vastaamaan tulevaisuuden työelämän tarpeita.

VihreäValo-hankkeen toteutusaika oli 1.10.2023-30.6.2026.