Avainpelaajaksi-hankkeesta onnistumisen avaimia

ESR-rahoitteinen Avainpelaajaksi-hanke päättyi 31.8.2022. Hankkeessa on kahden toimintavuoden aikana kohdattu lukuisia nuoria ja maahanmuuttajataustaisia työttömiä. Asiakkaille on järjestetty työnhaun koulutuksia, yksilöohjausta, korttikoulutuksia sekä harrastejalkapalloa. Yhteisen toiminnan kautta asiakkaita on ohjattu eteenpäin työllistymisen tai koulutuksen polulla. Hankkeeseen yksilöohjauksiin osallistui 89 asiakasta. Yksilöohjattavista 28 henkilöä sai työpaikan, 16 henkilöä työkokeilupaikan ja 25 henkilöä opiskelupaikan.

Hankkeessa havaittiin, että eniten tukea maahanmuuttajat tarvitsivat oman osaamisensa sanoittamisessa, ammattialansa suomenkielisen sanaston opettelussa sekä digitaitojen vahvistamisessa. Hankkeen kantavana ajatuksena oli toimia yhden luukun periaatteella ja olla helposti saavutettava. Hanke toimi keskeisellä paikalla Moninetin yhteydessä Rovaniemen keskustassa. Toiminnassa tärkeää oli asiakkaiden aito kohtaaminen ja juuri oikean avun ja tuen piiriin ohjaaminen.

- Kohtasimme usein tilanteita, joissa kukaan ei ollut aikaisemmin auttanut asiakkaitamme niin konkreettisesti. Meidän kanssamme he kokivat ensimmäistä kertaa tulleensa kohdatuksi henkilökohtaisesti. Kun joku kuunteli heitä ja rohkaisi heitä toimimaan itsenäisesti, parani elämä usein monella muullakin osa-alueella, projektipäällikkö Tuuli Gustafsson kertoo.

Hanke toteutettiin Lapin koulutuskeskus REDUn, Rovalan Setlementti ry:n ja Rovaniemen Palloseura ry:n yhteistyönä. Näiden kolmen organisaation yhteistyössä pyrittiin kehittämäään ja löytämään uusia tapoja ohjata työttömiä nuoria ja maahanmuuttajia työhön ja kouluun. Rovalan ja REDUn yhteistyönä lisäksi kehitettiin hankkeessa maahanmuuttajien koulutuspolkua.

 

Ammattisanaston vahvistaminen auttaa työpaikan haussa

Yksi hankkeen asiakkaista on Selim Guday, joka on kotoisin Turkista. Selim on koulutukseltaan ekonomi ja toimi kotimaassaan verotarkastajana. Vaikka Selim on alansa rautainen ammattilainen sekä matemaattisesti huippulahjakas, on kielitaidon heikkouden vuoksi työllistyminen Suomessa ollut hankalaa. Tämän vuoksi hän ajatteli hakeutuvansa töihin pizzeriaan, mutta Avainpelaajaksi-hankkeessa hänelle mietittiinkin muita mahdollisuuksia.  

- Keskustelimme Selimin kanssa siitä, että hänen kannattaisi hyödyntää omaa ammattitaitoaan ja osaamistaan myös Suomessa. Oman ammattialan suomenkieliseen sanastoon haluttiin hakea vahvistusta. Päädyimmekin yhdessä siihen, että Selim alkaa opiskelemaan merkonomiksi, jolloin alaan liittyvä kielitaito vahvistuu, Tuuli Gustafsson kertoo.

Selimillä on nyt takanaan jo yksi vuosi opiskelua liiketoiminnan perustutkinnossa. Hän on suoriutunut opinnoistaan mainiosti, ja saanut hyviä ja erinomaisia arvosanoja. Toisinaan hän käyttää puhelimessaan olevaa tulkkaussovellusta apunaan, mutta suomen kielen taito vahvistuu päivä päivältä.

- Seuraavaksi haluaisin päästä työharjoitteluun kirjanpidon tai taloushallinnon tehtäviin, Selim kertoo. 

Selim Guday opiskelee nyt merkonomiksi. Uusi suunta opintojen pariin löytyi hankkeen yksilöohjauksessa. 

Kuten Selimillä, myös monella muullakin hankkeen asiakkaista on työllistymisen esteenä ollut kielitaidon heikkous. Tämä on näkynyt esimerkiksi siinä, miten omaa osaamista sanoitetaan, kun lähestytään työnantajia. Hankkeessa asiakkaiden kanssa työskentely aloitettiin alkukartoituksella, jossa kartoitettiin ja sanoitettiin asiakkaan omaa osaamista ja vahvuuksia. Kartoituksen jälkeen tehtiin CV, jonka avulla oman osaamisen esittäminen työnantajille oli helpompaa. 

 

Työkokeilu avasi ovia oman alan töihin

Hankkeen aikana havaittiin, että työnantajilla saattoi usein olla ennakkoluuloja maahanmuuttajia kohtaan. Vaikka henkilö olisi suorittanut Suomessa jo kaksikin tutkintoa, saattoi työnantajalta tulla palautetta siitä, että kielitaito ei ole riittävä.

- Jos henkilö yhtään takelteli Suomen kielessä, saatettiin helposti todeta, että hän ei osaa tarpeeksi. Myös voimakas korostus saattoi antaa mielikuvan siitä, että kielitaito on puutteellinen. Tämä on yksi syy siihen, miksi korkeakoulutetut eivät työllisty Suomessa omalle alalleen, Tuuli kertoo.

Irina Pöyryllä oman työllistymisen polku oli pitkä ja takkuinen. Irina on asunut Suomessa jo kymmenen vuotta. Venäjällä suoritetusta kaupan alan yliopistotutkinnosta ja pitkästä työkokemuksesta huolimatta työllistyminen Suomessa on ollut hankalaa.

- Opiskelin suomen kieltä ja yritin koko ajan saada työpaikkoja tai työkokeilupaikkoja. Koska työllistyminen ei onnistunut, opiskelin myös matkailun restonomiksi. Koin kuitenkin, että kahden pienen lapsen äidille matkailualan työ oli liian epäsäännöllistä, Irina kertoo.

Irina jatkoi sinnikkäästi oman alan töiden hakemista. Hän lähetti jatkuvasti työhakemuksia, mutta pääsi harvoin edes haastatteluihin. 

- Ajattelin jo luovuttaa, ja mietin opiskelevani jonkun toisen alan. Sellaisen, jossa työllistyisin varmasti. Lähdin hakemaan tätä varten neuvoja Moninetistä ja päädyin Tuulin asiakkaaksi. Tuuli kehui minun työkokemusta ja halusi edelleen kannustaa minua kokeilemaan tätä talousalaa, josta minulla on jo laaja kokemus.

Irina pääsi puolen vuoden työkokeiluun Rovaniemen kaupungin talousyksikköön, missä hän sai valtavasti kannustusta ja uutta itsevarmuutta. Sen jälkeen hän sai REDUsta talousasiantuntijan määräaikaisen työpaikan. 

Irina työskentelee tällä hetkellä REDUssa talousasiantuntijan määräaikaisessa tehtävässä ja pitää kovasti työstään. 

- On mahtavaa tehdä oman alan töitä. Talouspuolen työt on niin monipuolisia, ja niitä olen tehnyt koko elämäni. Olen viihtynyt täällä hyvin ja työkaverit on tosi ystävällisiä, Irina iloitsee.

Työnsä ohessa Irina kehittää osaamistaan edelleen opiskelemalla tradenomiksi. Opiskelu sekä laajentaa ammattitaitoa, mutta myös vahvistaa kielitaitoa ja alan sanastoa entisestään.

- Olen kiitollinen Tuulille, joka kannusti minua jatkamaan oman alan työn etsimistä, kun olin jo valmis luovuttamaan, Irina kertoo. 

 

Matalan kynnyksen palveluiden pariin helppo tulla

Avainpelaajaksi-hankkeen asiakkaina oli paljon myös luku- ja kirjoitustaidottomia henkilöitä. Heidän oli usein vaikea asioida viranomaisten tai TE-palveluiden kanssa, kun kaikki palvelut tulisi osata hoitaa sähköisesti. Tämän vuoksi yhteydenpito Avainpelaajaksi-hankkeen työntekijöiden kanssa pyrittiin pitämään helppona. Whatsapp-sovelluksen ääniviestit ja videopuhelut olivatkin ahkerassa käytössä.

Luku- ja kirjoitustaidottomien työllistyminen on luonnollisesti erittäin hankalaa. Heidän työllistymistään tuettiin erilaisilla selkokielen materiaaleilla. Heille tarjottiin mahdollisuutta esimerkiksi erilaisten korttikoulutuksien suorittamiseen, ja nämä saattoivatkin avata uusia mahdollisuuksia työnhakuun.

- Usein luku- ja kirjoitustaidottomiin ei kiinnitetä riittävästi huomiota, vaan ajatellaan automaattisesti, että he eivät työllisty. Suullinen kielitaito voi kuitenkin olla hyvä, vaikka luku- ja kirjoitustaito olisikin heikko. Selkokielisen hygieniapassikoulutuksen suoritettuaan asiakkaamme saattoi työllistyä vaikkapa tiskariksi, Tuuli Gustafsson kertoo.  

Hanke tarjosi mahdollisuutta suorittaa selkokielisiä hygieniapassi-, työturvallisuuskortti- ja EA1-koulutuksia sekä järjesti korttikoulutustreenejä. Erilaisiin korttikoulutustestejä suoritettiinkin yhteensä 114 kappaletta. 

Projektipäällikkö Tuuli Gustafsson ja asiantuntija Anna-Kristiina Rahkala kerovat, että maahanmuuttajat tarvitsevat usein tukea digitaidoissa, ja parhaiten oppii tekemällä.

Myös digitaidoissa, kuten sähköpostin käytössä moni hankkeen asiakkaista on tarvinnut tukea, sillä Suomessa lähes kaikki työnhakuun liittyvä asiointi tapahtuu sähköisesti.  

- Aloimme käyttämään asiakkaidemme kanssa tietokonetta heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Halusimme tukea heitä tähän samaan malliin, jolla suomalaisessa yhteiskunnassa toimitaan, Tuuli pohtii.

Työttömiä maahanmuuttajia pyrittiin tavoittamaan jalkapallotoiminnan kautta. Toimintaan osallistumisen kautta pystyttiin tukemaan heidän osallisuuttaan ja kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan sekä kielitaidon kehittymistä. Jalkapallon kautta he pystyivät rakentamaan sosiaalisia suhteita ja oppivat valmennustoiminnan avulla suomen kieltä, jota piti opetella muun muassa jalkapallotekniikkaharjoitusten ymmärtämiseksi. Jalkapallon äärellä kokoonnuttiin Rovaniemen keskuskentälle 30.5.2022 rasisminvastaisen jalkapallo-ottelun pariin, joka kokosi pelaajia REDUlta, Rovalasta ja RoPSilta. 

Lisätietoja Avainpelaajaksi-hankkeesta