Rohkeasti ja yhdessä kielitaitoa kehittämään

Oppilaitoksissa on tarjolla suomen kielen kursseja ja opintoja, jotka auttavat monet kielen oppimisen alkuun. Lappi on kuitenkin harvaan asuttu alue, jossa kaikissa kunnissa ei ole mahdollisuutta opiskella kieltä säännöllisesti ja etäyhteyksin opiskelukaan ei aina onnistu. Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen (JOOK) -hankkeessa pystyimme viemään opetusta pienempiin kuntiin sekä lähiopetuksena että etäopetuksena. 

JOOK-hankkeessa on ollut mukana suomen kielen oppijoina erityisesti kuntakokeilun asiakkaita. Lapin koulutuskeskus REDUssa sekä Lapin yliopistossa suomen kieltä opiskeltiin muun muassa suomen kielen ryhmissä, kielikahviloissa, S2-pajoissa sekä henkilökohtaisessa ohjauksessa. Suomea opiskelevat ovat tulleet eri puolilta maailmaa, ja heidän kielitaitonsa on vaihdellut alkeistasolta edistyneelle suomen kielen tasolle. JOOK-hankkeen osatoteuttaja Lapin yliopisto tarjosi uraohjausta ja suomen kielen ohjausta korkeakoulutetuille maahanmuuttajille, kun taas REDUlla suomen kielen oppijoilla oli moninaisempi koulutustausta.

Kielen oppiminen vaatii työtä ja motivaatiota kielen oppijalta. Kielen oppimisessa ei kuitenkaan koskaan voi olla valmis. Kun koulutus tai kurssi loppuu, se on vasta alku suomenkieliselle vuorovaikutukselle arkielämässä ja yhteiskunnassa toimimiselle. Sen jälkeen opettajat eivät ole aina vieressä neuvomassa ja selittämässä kielen taivutuksia tai sanaston merkityksiä. Siksi suomen kielen koulutuksen tavoitteena pitäisi olla erilaisten kielenoppimisstrategioiden oppiminen, joiden avulla kieltä voidaan oppia luokkahuoneen ulkopuolella jokapäiväisessä elämässä ja työelämässä. Esimerkkinä kielenoppimisstrategiasta on sanaston tai fraasien harjoittelu mallistrategioiden avulla. 
 
Suomen kielen opetuksessa olemme pitäneet tärkeänä toiminnallisuutta, työelämälähtöisyyttä ja työelämään suuntaavaa opetusta sekä henkilökohtaistamista, mikä pienissä ryhmissä ja yksilöohjauksissa on mahdollistunut hyvin. Tavoitteena oli vahvistaa opiskelijoiden kielitaitoa, motivoida ja rohkaista opiskelijoita kielenkäyttöön erityisesti työelämässä. Monissa asiantuntijatehtävissä työkielenä voi olla englanti, mutta epämuodollisissa tilanteissa käytetään usein suomen kieltä. Näissä tilanteissa tarvittavaa suomen kielen taitoa harjoiteltiin työnhaussa, alakohtaisen sanaston opettelussa sekä kahvihuonekeskustelussa, joihin valmistauduimme muun muassa selkouutisia katsomalla, erilaisilla reagointiharjoituksilla ja kuvitteellisilla työpaikan ongelmatilanteiden ratkaisuharjoituksilla. Pienryhmissä tai henkilökohtaisissa tapaamisissa käytiin läpi opiskelijoiden toivomia kielioppiasioita. 

Suomen kielen oppimisen tukeminen ei ole vain oppilaitosten ja opettajien tehtävä. Natiivi suomen kielen puhuja voi tukea suomen kielen oppimista pyrkimällä selkokielisyyteen sekä antamalla tilaa ja aikaa puhumiseen. Kielen vaihtaminen välittömästi englantiin ei motivoi suomen kielen käyttöön, ja se vie myös yhden tilaisuuden puhua suomea. 
Työnantajat voisivat rohkeammin ottaa töihin maahanmuuttajataustaisia, joiden työtaito tai asiantuntijuus on riittävä, mutta suomen kielen taito ei välttämättä vielä ole sujuva. Olisi hyvä, jos työnantajat voisivat tukea kielen oppijoita siten, että he mahdollistaisivat suomen kielen opiskelun myös työajalla. Suomen kielen koulutus voisi olla samanlaista henkilöstökoulutusta kuin mikä tahansa muu työajalla tapahtuva koulutus. 

Aila Rytkönen
Viestinnän ja vuorovaikutuksen päätöiminen tuntiopettaja
Lapin koulutuskeskus REDU

Maija Paatero
Suomen kielen yliopisto-opettaja
Lapin yliopisto