Blogi: Yhdessä kohti Uutta Normaalia

Kuvassa: Sidosryhmätyöpaja toteutettiin hybridi-mallina, jossa kutsutut osallistujat olivat etäyhteyden päässä ja hankkeen työryhmä hoiti lähetystä Santasport Lapin urheiluopistolta. Projektipäällikkö Krista Skantz (vas) ja lasten ja nuorten liikunnan vastaava Mervi Kumpulainen (oik) valmistautuivat pienryhmätyöskentelyyn etänä olevien seuratoimijoiden kanssa. Kuva: Harri Nykänen. 

Korona-aikaa on eletty jo yli vuosi ja myös liikunta-ala on ollut niin sanotusti uuden edessä. Alueittain vaihteleva epidemiatilanne ja siitä johtuvat rajoitukset ja suositukset ovat hankaloittaneet liiketoiminnan harjoittamista, ammatinharjoittamista ja yhdistysten, kuten liikunta- ja urheiluseurojen, toimintaa.

Alan, niin yrittäjät kuin isommat yhdistykset ja järjestöt, ovat tehneet valtavasti töitä luoviessaan nopeasti muuttuvien ohjeistusten ja rajoitusten viidakossa. Yksi yhdistävä tekijä on ollut miettiä, miten voimme jatkaa harrastamista ja liiketoiminnan harjoittamista terveysturvallisesti? Miten voimme olla valmiimpia tulevaisuudessa, jos kohtaamme vastaavanlaisen tilanteen? Nopeampi reagointi- ja sopeutumiskyky ovat tältä osin avainasemassa ja muun muassa siksi toimialalle kehittyneet ”hyvät käytänteet” ovat tärkeä koota yhteen ja helposti saavutettaviksi.

Onnistuneita esimerkkejä hyvistä käytänteistä ja terveysturvallisesti suunnitelluista tapahtumista ja palveluista ovat muun muassa Rovaniemellä ajetut MM-rallin osakilpailut, jossa toteutettiin kupla-ajattelumallia. Tapahtuman aikana syntyvät kontaktit olivat minimoitu ja tarkoin ennakoitu. Liikunnan päivittäispalveluita tarjoavat toimijat ovat muokanneet toimintaympäristöjään turvavälien takaamiseksi ja monet ovat järjestäneet ryhmäliikuntaa ja ohjausta etänä. Osa kertoo vakiinnuttaneensa terveysturvallisuussuunnitelman osaksi pelastussunnitelmaa. Tämä kävi ilmi hankkeen sidosryhmätyöpajassa keskiviikkona 14.4.

Vaikeasti ennustettava tautitilanne ja muuttuvista rajoituksista tiedottaminen lyhyellä varotusajalla ovat osaltaan haastaneet toimijoiden sopeutumiskykyä tilanteeseen. Tiedottaminen ja viestintä toimialakohtaisesti nousivat myös esiin kuullessamme Lapin alueen terveysviranomaisia, jotka korostivat kahdensuuntaisen tiedottamisen tärkeyttä. Yhdeksi hyväksi käytänteeksi voisikin siis muodostua alan toimijoille suunnattu kyselytunti yhdessä terveysviranomaisten kanssa aina epidemiatilanteen taitekohtiin, kun rajoituksia muutetaan.

Terveysturvallisten liikunnan toimintaympäristöjen luominen vaatii yhteistyötä alan toimijoiden, päättäjien ja terveysviranomaisten välillä. Kuten hankkeen aikanakin olemme usein todenneet ”kun kellään sitä kristallipalloa ei ole, niin tärkeintä on, että puhalletaan yhteen hiileen.”

Näillä eväillä kohti yhteistä uutta normaalia.

Kirjoittanut: Krista Skantz, projektipäällikkö, Uusi Normaali urheilu- ja liikuntapalveluiden toimintaympäristöissä – turvallisuuden palvelumuotoiluratkaisut -hanke.