Blogi: Kokemuksia monikielisistä työyhteisöistä sosiaali- ja terveysalalla Rovaniemellä

Työpajan keskusteluja Arktikumissa 2. lokakuuta 2025. Kuva: Ilkka Tölli

Rovaniemen työllisyyspalveluissa järjestettiin syksyllä 2025 keskustelusarja, jossa tarkasteltiin monikielisten työyhteisöjen arkea sosiaali- ja terveysalalla. Tavoitteena oli jakaa kokemuksia, tunnistaa haasteita ja löytää toimivia ratkaisuja.

Keskustelusarja kokosi yhteen sote-alan ammattilaisia, oppilaitosten ja työllisyyspalveluiden asiantuntijoita sekä vieraskielisiä osaajia. Tilaisuudet toteutettiin yhteistyössä International Rovaniemi- ja Vauhtia ammattisiirtymiin -hankkeiden kanssa.

Tuki työyhteisössä ratkaisee

Keskusteluissa korostui työyhteisön merkitys maahan muuttaneen työntekijän näkökulmasta. Kannustava ilmapiiri, selkeä viestintä ja kollegoiden tuki tukevat ammatillista kasvua ja työssä kiinnittymistä.

Suomen kielen oppiminen osana työarkea nähtiin keskeisenä. Selkokielen käyttö, työpaikalla tapahtuva oppiminen ja arjen vuorovaikutus tukevat kielitaidon kehittymistä tehokkaasti.

Samalla tunnistettiin myös haasteita. Perehdytyksessä on kehittämistarpeita, ja kielitaitovaatimukset koetaan paikoin epäselviksi. Kaikissa työtehtävissä ei ole yksiselitteistä määritellä, millainen kielitaito on riittävä.

Perehdytys ja odotusten kirkastaminen tukevat onnistumista

Onnistunut perehdytys nousi yhdeksi keskeisimmistä tekijöistä. Kun työntekijä tietää, mitä häneltä odotetaan, ja ymmärtää työyhteisön toimintatavat, työn aloitus sujuu paremmin.

Avoin keskustelu suomalaisesta työkulttuurista ja selkeät ohjeet tukevat työssä onnistumista. Samalla on tärkeää tunnistaa, että kielihaasteet ovat usein väliaikaisia ja helpottavat ajan myötä.

Yhteisistä keskusteluista konkreettisiin ratkaisuihin

Keskustelusarja päättyi työpajaan, jossa osallistujat kokosivat ratkaisuja esiin nousseisiin haasteisiin. Esiin nousi erityisesti tarve yhdistää kielen oppiminen ja työelämä entistä paremmin.

Ratkaisuina ehdotettiin muun muassa:

• työssäkäyville suunnattua kielikoulutusta
• suomen kielen opiskelun mahdollistamista työajalla
• selkokielen ja monikielisen viestinnän aktiivista käyttöä työarjessa

Lisäksi korostettiin arjen tekojen merkitystä: avoin vuorovaikutus, rohkeus käyttää eri kieliä ja halu ymmärtää toista rakentavat toimivaa työyhteisöä.

Kohti toimivampia monikielisiä työyhteisöjä

Työpajassa tunnistettiin tarve koota hyviä käytäntöjä yhteen ja jakaa niitä laajemmin. Toiveena on paikallinen verkosto ja materiaalipankki, jotka tukevat perehdytystä ja työyhteisöjen vastaanottavuutta.

Myös johdon rooli on keskeinen: hyvinvoiva, avoin ja keskusteleva työyhteisö luo perustan onnistumiselle.

Monikielinen työyhteisö on voimavara. Kun arjen käytännöt tukevat kaikkien osallistumista, hyötyvät niin työntekijät, työyhteisöt kuin koko sote-ala.

Vauhtia ammattisiirtymiin -hanke