Blogi: Hankkeistettua kehittämistoimintaa

Hankkeistettua kehittämistoimintaa

Olemme aktiivinen oman alueen kehittäjä, tai ainakin niin minä näen ja suunnittelemme oman alueen palveluita tukevia hankkeita yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hanketoiminnan avulla kehitämme myös jatkuvasti omaa toimintaamme opiskelijoiden ja työelämän hyväksi. Laaja ja aktiivinen hanketoimintamme on monialaista ja monipuolista. Hanketeemoina meillä on REDUn organisaation, toimintamallien ja henkilöstön osaamisen kehittäminen, kansainvälisyys, työelämän osaamisen ja toiminnan kehittäminen, koulutuksen kehittäminen, muun muassa digitaalisuuden ja vähähiilisyyden näkökulmista, ohjaus hakuvaiheesta opintojen aikaiseen ohjauksen kehittämiseen sekä työllistymiseen sekä hoksaukseen ja uraohjaukseen liittyen, opiskelijahyvinvointi ja oppimisympäristöjen investoinnit.

Tämä vuosikin tuo tullessaan toiminnan täydeltä muutoksia ja erilaisia kehittämiseen liittyviä projekteja tai hankkeita. Uusia alkaa, edellisiä päättyy ja olemassa olevat jatkavat toimintaansa. Lähdin miettimään, mitä kehittäminen sitten oikeastaan tarkoittaa? Kehittäminen on asioiden parantamista tehokkaammaksi, nopeammaksi, motivoimammaksi, käyttäjäystävällisemmäksi, taloudellisemmaksi, laadun parantamiseksi, suunnan muuttamiseksi, laadun, yhteisöllisyyden sekä osaamisperusteisuuden edistämistä ja jakamista, uskaltamista, heittäytymistä, taitojen, oman suorituksen tai prosessien parantamista, luovaa toimintaa, oppimista, opitun viemistä käytäntöön, uudistamista, kokemusten monipuolista ja kriittistä havainnointia. Kehittäminen on jatkuvaa ja kehittämisessä tärkeää on tavoitteiden asettaminen ja niiden saavuttaminen. Muun muassa näin kehittämistä on kuvailtu, eikä mitenkään poissulje monia muita kehittämisen määrittelyitä.

 

Osaamista ja osaamisperusteisuutta

Mitä tarkoittaa vastuullinen ja kestävä ammatillinen koulutus? Mitä on osaamisen kehittäminen? Mitä osaaminen on työelämän pääomana? Tarkoittaako se sellaisten taitojen ja valmiuksien kehittämistä, jotka vievät meitä eteenpäin niin henkilökohtaisella tasolla kuin urallamme? Onko osaamisen kehittäminen väline, jolla saavutetaan jokin tietty tavoite? Osaamisen kartuttamista, itsensä kehittämistä, uuden oppimista ja oman jutun etsimistä?

Mitä on osaamisperusteisuus? Osaamisperusteisuus on meille myös tärkeää. Osaamisen kriteerit ja ammattitaitovaatimukset tulevat tutkinnon perusteista. Onko osaamisperusteisuudessa osaaminen riippumatonta ammattitaidon hankkimistavasta? Onko osaamisperusteisessa ajattelutavassa opittu ajattelemaan, että oppimista voi tapahtua kaikkialla ajasta ja paikasta riippumatta? Koostuuko opetustarjontamme alan keskeisestä osaamisesta, jota pohditaan alan työelämän kanssa? Sidotaanko oppiminen oppilaitokseen, luokkahuoneeseen, oppituntiin tai työpaikalla oppimiseen ja osaamisen hankkimiseen?

Toteutuuko osaamisperusteisuus laadukkaalla toimintajärjestelmällä, laadukkaassa toimintaympäristössä niin oppilaitoksessa kuin työpaikoilla? Arvioidaanko laatukulttuurin nykytilaa ja pyritäänkö kohti asetettua tavoitetilaa? Laadun jatkuva arviointi ja kehittäminen painottuvat entisestään hyvin merkittävästi. Kehitetäänkö toimintajärjestelmää ja laadun hallintaa jatkuvan kehittämisen periaatteella?

 

Kansainvälisyys ja oppimisympäristöjen investoinnit

Mitä on kansainvälisyys? Kansainvälinen osaaminen on meille myös tärkeää. Onko kansainvälisyys haaste vai mahdollisuus? Mitä kansainvälisyys tarkoittaa? Sitä, että tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa on opiskelijoita muista maista? Että opiskelijoita on erilaisissa vaihto-ohjelmissa vai että opettajat ja muu henkilöstö osallistuvat vaihto-ohjelmiin ulkomailla? Että koulutukset ja tutkinnot ovat kansainvälisesti mitoitettuja ja rakennettuja, siis kansainvälisesti yhdenmukaisia ja vertailukelpoisia? Miten monikulttuurisuus nähdään osana kansainvälisyyttä?

Mitkä oppimisympäristöjen investoinnit? Mistä oppimisympäristöt on tehty? Digitaaliset oppimisympäristöt osaamisen kehittämisessä? Mikä on muuntojoustava oppimisympäristö? Mikä tekee ympäristöstä oppimisympäristön? Uudistavatko oppimisympäristöjen investoinnit toimintaa? Luovatko ne pohjaa kasvulle? Lähteekö oppimisympäristöjen suunnittelu palvelusta, siitä lähtökohdasta, että tila palvelee toimintaa? Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä oppimisympäristöjen kehittäminen on nähty tärkeänä painopistealueena ja rahoituksen kohteena.

 

Ohjaus ja opiskelijahyvinvointi

Mitä on ohjaus? Kohtaammeko jokaisen opiskelijan yksilöllisesti? Toimiiko HOKS sekä koulutuksen järjestäjän, työelämän että opiskelijoiden ohjaamisen työvälineenä koulutukseen hakeutumisvaiheesta työllistymiseen tai jatko-opintoihin tai muuhun opiskelijan jatkosuunnitelmaan saakka? Huomioidaanko opiskelijoiden henkilökohtaistaminen, yksilölliset opintopolut ja niihin liittyvä ohjauksen kehittäminen toiminnassamme? Kannustaako opiskelijan yksilöllisen kehittymisen näkeminen ja todistaminen opettajiamme ja ohjaajiamme jatkamaan opiskelijan ammatillisen kasvun tukemista?

Huomioidaanko opetuksessa ja ohjauksessa myös erilaisten kohderyhmien tuen tarpeet ja uraohjausosaaminen eli opiskelijan työllistymiseen tai jatko-opintoihin ohjaus? Tuen tarpeet tuovat mukanaan lähes aina huolen yksilöllisestä kehittymisestä ja ammatillisesta kasvusta tai opiskelijan yleisestä toimintakyvystä ja hyvinvoinnista. Olen nähnyt lukuisia kertoja, kuinka opettajat ja ohjaajat sekä opiskelijahuollon toimijat tarttuvat huoleen ja käynnistävät tehostetun ohjauksen.

Koulutus on tullut jatkuvaan hakuun, starttiajankohdat vaihtelevat ja maaliviivalle saavutaan eri aikaan. Yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja osallisuuden edistämistä tulee korostaa osaamisperusteisellakin aikakaudella. Jotta opiskelija ei jää yksin hakeutumisvaiheen jälkeen opintopolun alussa, aikana tai lopussa sekä osaamisen hankkimisen aikana, on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota myös yhteisöllisyyden ja ryhmäytymisen tukemiseen. Ei unohdeta osallistavaa otetta, yhteisöllisyyden ja opiskeluhyvinvoinnin tukemista nyt koronapandemian aikana eikä jatkossakaan. Jaettuun pedagogiseen johtamiseen ja toimintaan rakennettu opetus ja ohjaus ja aktiivinen opiskelijakuntatoiminta sisältyy myös tähän yhteisöllisyyden tukemiseen. Opiskelijat osallistuvat yhteisöllisen toimintaympäristön ja kulttuurin kehittämiseen aktiivisesti.

Olen joskus aiemminkin toivottanut blogissani aurinkoisia hankekelejä ja hankikelejä kaikille, niinpä toivon nytkin, kun on se aika vuodesta! Yhdessä, yhteiseen maaliin!  

Tutustumaan pääset hankkeittemme toimintoihin ja niiden tuomiin mahdollisuuksiin myös REDU:n nettisivuilla sekä ottamalla yhteyttä hanketoimijoihin REDU Hankkeet :  Hankeideoita otetaan myös mielellään vastaan.

Omasta puolestani kehittämisen intoa ja ilo!

Kirjoittanut: Henna Poikajärvi, projektipäällikkö Vertaansa vailla – verkostot johtamisen tukena -hanke