Blogi: HYVIN! -hanke benchmarkkausmatkalla Vantaalla ja Helsingissä

10.11.2026 julkaistu

HYVIN!-hankkeen syyskuiselle benchmarkkausmatkalle Vantaan Foibekartanoon ja Helsingin Hyvä Ikä-messuille osallistui kolme hankkeen työntekijää sekä viisi rovaniemeläistä sosiaali- ja terveysalan työelämän edustajaa julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. 

opettajat ja yrittäjät Foibe-kartanon edessä

Matkan tavoitteena oli tutustua hyvinvointiteknologian käytännön sovelluksiin, vaihtaa kokemuksia sekä löytää uusia näkökulmia työelämän ja koulutuksen kehittämiseen Lapissa. Samalla haluttiin vahvistaa yhteistyötä oppilaitoksen, työelämän ja yritystoimijoiden välillä.

Foibekartanossa teknologia on osa arkea

Vantaalla sijaitseva Foibekartano tarjoaa ikääntyneille asumista, hoivaa ja monipuolista toimintaa yhteisöllisessä ympäristössä. Foibekartano valikoitui benchmarkkauskohteeksi, koska siellä on kehitetty ikääntyneiden arkea ja hyvinvointia tukevia toimintatapoja sekä otettu käyttöön erilaisia teknologisia ratkaisuja jo pitkään. Halusimme nähdä, miten teknologiaa hyödynnetään käytännössä ja millaisia kokemuksia sen käyttöönotosta on saatu.

Vierailu alkoi suoraan keskeltä toimintaa. Aulassa oli käynnissä asukkaiden aamujumppa, joka samalla striimattiin YouTubeen. Tutustuimme myös immersiiviseen huoneeseen, jossa seinille ja lattialle heijastettavat kuvat sekä äänimaailma mahdollistavat elämyksellistä ja toiminnallista tekemistä. Huone herätti kiinnostusta erityisesti aistien stimuloinnin ja ikääntyneiden virkistystoiminnan näkökulmasta. Osa matkalaisista olisi mielellään nähnyt myös käytännön esimerkin tilan käytöstä asukkaiden kanssa.

nainen seisoo immersiivisessä huoneessa
Immersiivinen huone.

Foibekartanossa huomio kiinnittyi teknologian lisäksi koko toimintaympäristöön. Yhteisöllisyys, ulkoilualueet ja asumisen suunnittelu herättivät keskustelua siitä, miten ikääntyneiden mielekästä arkea ja toimintakykyä voidaan tukea. Erityisen kiinnostavana pidettiin mahdollisuutta mukauttaa asumisympäristöä asukkaan muuttuvien tarpeiden mukaan. Varsinaisiin asumisyksiköihin emme vierailun aikana tutustuneet, joten teknologian päivittäisestä käytöstä jäi myös avoimia kysymyksiä.

Useamman tunnin keskusteluissa vaihdoimme kokemuksia muun muassa teknologian käyttöönotosta, henkilöstön osaamisesta, kustannuksista ja ikääntyneiden erilaisista palvelutarpeista. Työelämän edustajamme havaitsivat, kuinka samankaltaisten asioiden äärellä sosiaali- ja terveysalalla ollaan organisaation sijainnista, koosta tai toimintasektorista riippumatta. Niin etelässä kuin pohjoisessa, julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä suurissa ja pienissä yksiköissä tunnistetaan samoja onnistumisia, haasteita ja kehittämistarpeita. Kokemusten vaihtaminen oli antoisaa: muiden ratkaisuista voitiin oppia, mutta samalla saatiin vahvistusta myös omille havainnoille ja toimintatavoille puolin ja toisin. Foibekartanon avoin ja kokeilumyönteinen suhtautuminen kehittämiseen herätti ajatuksia siitä, miten uusia toimintatapoja voitaisiin edistää myös omissa työyhteisöissä.

Kiinnostusta herätti esimerkiksi Inlisol-tutkaseurantajärjestelmä, jota oli otettu kokeilukäyttöön asukkaiden turvallisuuden tukemiseksi. Järjestelmä seuraa huoneessa tapahtuvaa liikettä ilman kameroita tai asukkaan päälle puettavia laitteita. Se voi tunnistaa esimerkiksi vuoteesta nousemisen ja kaatumisen sekä välittää niistä hälytyksen henkilökunnalle. Ratkaisu herätti keskustelua erityisesti yöaikaisesta turvallisuudesta ja hoitotyön sujuvuudesta. Sama järjestelmä oli samaan aikaan esittelyssä myös Lapin hyvinvointialueella, joten aihe oli työelämän edustajille ajankohtainen.

Hyvä Ikä -messuilla kokeiltiin ja kyseenalaistettiin

Seuraavaksi tutustuimme Hyvä Ikä -messuille Helsingin Messukeskuksessa. Messujen ohjelmassa käsiteltiin laajasti ikääntyneiden hyvinvointia, toimintakykyä, kuntoutusta ja teknologian mahdollisuuksia. Näyttelyosastoilla pääsimme tutustumaan erilaisiin tuotteisiin, palveluihin ja toimintamalleihin. 

Yksi mieleenpainuvimmista kokeiluista oli Hypershell- eksoskeleton, jota useampi matkalainen pääsi testaamaan. Laitteen helppokäyttöisyys ja hinta yllättivät kokeilijat ja herättivät ajatuksia liikkumista tukevan teknologian tulevaisuuden mahdollisuuksista. Kiinnostusta herätti myös kokoontaitettava JoyRider-sähköpyörätuoli. Mieleen jäivät lisäksi esimerkiksi ikääntyneille suunnattu korttipeli, aisteja stimuloiva rentoutustuoli, Celian äänikirjapalvelu sekä erilaiset palautumiseen ja kivunhallintaan liittyvät ratkaisut. 

opettaja kävelee portaita eksoskeleton päällään

kokoontaitettava rullatuoli

Eksoskeleton testissä.

JoyRider, kokoontaittuva rullatuoli.


Oppilaiden hyvinvointiin liittyen innostuimme iWall interaktiivisesta liikunta- ja peliseinästä, joka yhdistää liiketunnistuksen, pelilliset harjoitteet ja oppimissisällöt innostavaksi koko kehon oppimisympäristöksi. Lokakuussa CSE:n asiantuntijat esittelivät iWallin myös REDUn osallisuusohjaajille, jotka pääsivät tutustumaan sen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Messut tarjosivat uusien ideoiden lisäksi aihetta kriittiseen pohdintaan. Teknologian nopea kehitys, hankintakustannukset, huolto ja päivitykset sekä henkilöstön perehdyttäminen herättivät kysymyksiä. Myös tuotteiden markkinointiväitteiden luotettavuutta pohdittiin. Hyvinvointiteknologiaosaamiseen kuuluu olennaisesti kyky arvioida, millaiseen tutkimusnäyttöön ratkaisun väitetyt hyödyt perustuvat ja miten se soveltuu asiakkaiden sekä työntekijöiden todellisiin tarpeisiin.

Keskusteluissa toistui myös kysymys siitä, mitä teknologialla lopulta halutaan saavuttaa. Parhaimmillaan se voi lisätä turvallisuutta, tukea itsenäistä toimintaa ja helpottaa hoitotyön rutiineja. Eräs työelämän edustaja kiteytti ajatuksen osuvasti: ”Teknologia mahdollistaa ajan ihmisten aidolle kohtaamiselle.”

Matkalta uusia ideoita ja yhteistyötä Lappiin

HYVIN!-hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä työelämän tietoa ja kiinnostusta hyvinvointiteknologiasta sekä vahvistaa yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä. Benchmarkkausmatkoilta saatuja kokemuksia hyödynnetään muun muassa täydennyskoulutuksen, oppimateriaalien ja oppimisympäristöjen kehittämisessä.

Matkan palautteissa korostuivat uuden tiedon ja käytännön kokemusten lisäksi yhteisten keskustelujen sekä verkostoitumisen merkitys. Erilaisten työympäristöjen edustajien kanssa käydyt keskustelut toivat uusia näkökulmia teknologian hyödyntämiseen. Uusiin ihmisiin tutustuminen madaltaa myös kynnystä ottaa yhteyttä myöhemmin. Kuten eräs työelämän edustaja totesi: ”Verkostoituminen on täyttä kultaa!”.

Matka on jo synnyttänyt ajatuksia jatkotoimista. Palautteissa ehdotettiin esimerkiksi työelämälle suunnattuja teknologiailtapäiviä, joissa ammattilaiset voisivat tutustua REDUn hyvinvointiteknologian oppimisympäristön ratkaisuihin ja kokeilla niitä. Lisäksi mukana olleet työelämän edustajat ovat kutsuneet hankkeen työntekijöitä omiin yksiköihinsä esittelemään teknologiaa.

Benchmarkkausmatkan tärkeimmät tulokset eivät siis rajoitu nähtyihin teknologioihin tai yksittäisiin kokeiluihin. Matkalta saatiin tietoa ja kokemuksia koulutuksen kehittämiseen, tunnistettiin uusia selvittämisen arvoisia ratkaisuja ja vahvistettiin työelämäverkostoja. Näiden pohjalta hyvinvointiteknologiaosaamista voidaan kehittää edelleen yhdessä Lapin sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa.

Katariina Väisänen
koordinoiva opettaja

Hyvin! - Hyvinvointiteknologiasta uutta osaamista ja työtä Lappiin -hanke

logopalkki