Rovaniemen työllisyyspalveluissa järjestettiin syksyllä 2025 keskustelusarja, jossa tarkasteltiin monikielisten työyhteisöjen arkea sosiaali- ja terveysalalla. Tavoitteena oli jakaa kokemuksia, tunnistaa haasteita ja löytää toimivia ratkaisuja.

Keskustelusarja kokosi yhteen sote-alan ammattilaisia, oppilaitosten ja työllisyyspalveluiden asiantuntijoita sekä vieraskielisiä osaajia. Tilaisuudet toteutettiin yhteistyössä International Rovaniemi- ja Vauhtia ammattisiirtymiin -hankkeiden kanssa.

Tuki työyhteisössä ratkaisee

Keskusteluissa korostui työyhteisön merkitys maahan muuttaneen työntekijän näkökulmasta. Kannustava ilmapiiri, selkeä viestintä ja kollegoiden tuki tukevat ammatillista kasvua ja työssä kiinnittymistä.

Suomen kielen oppiminen osana työarkea nähtiin keskeisenä. Selkokielen käyttö, työpaikalla tapahtuva oppiminen ja arjen vuorovaikutus tukevat kielitaidon kehittymistä tehokkaasti.

Samalla tunnistettiin myös haasteita. Perehdytyksessä on kehittämistarpeita, ja kielitaitovaatimukset koetaan paikoin epäselviksi. Kaikissa työtehtävissä ei ole yksiselitteistä määritellä, millainen kielitaito on riittävä.

Perehdytys ja odotusten kirkastaminen tukevat onnistumista

Onnistunut perehdytys nousi yhdeksi keskeisimmistä tekijöistä. Kun työntekijä tietää, mitä häneltä odotetaan, ja ymmärtää työyhteisön toimintatavat, työn aloitus sujuu paremmin.

Avoin keskustelu suomalaisesta työkulttuurista ja selkeät ohjeet tukevat työssä onnistumista. Samalla on tärkeää tunnistaa, että kielihaasteet ovat usein väliaikaisia ja helpottavat ajan myötä.

Yhteisistä keskusteluista konkreettisiin ratkaisuihin

Keskustelusarja päättyi työpajaan, jossa osallistujat kokosivat ratkaisuja esiin nousseisiin haasteisiin. Esiin nousi erityisesti tarve yhdistää kielen oppiminen ja työelämä entistä paremmin.

Ratkaisuina ehdotettiin muun muassa:

• työssäkäyville suunnattua kielikoulutusta
• suomen kielen opiskelun mahdollistamista työajalla
• selkokielen ja monikielisen viestinnän aktiivista käyttöä työarjessa

Lisäksi korostettiin arjen tekojen merkitystä: avoin vuorovaikutus, rohkeus käyttää eri kieliä ja halu ymmärtää toista rakentavat toimivaa työyhteisöä.

Kohti toimivampia monikielisiä työyhteisöjä

Työpajassa tunnistettiin tarve koota hyviä käytäntöjä yhteen ja jakaa niitä laajemmin. Toiveena on paikallinen verkosto ja materiaalipankki, jotka tukevat perehdytystä ja työyhteisöjen vastaanottavuutta.

Myös johdon rooli on keskeinen: hyvinvoiva, avoin ja keskusteleva työyhteisö luo perustan onnistumiselle.

Monikielinen työyhteisö on voimavara. Kun arjen käytännöt tukevat kaikkien osallistumista, hyötyvät niin työntekijät, työyhteisöt kuin koko sote-ala.

Vauhtia ammattisiirtymiin -hanke

Alustatalous tuo sekä mahdollisuuksia että vastuukysymyksiä

Matkailun alustatalous tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joustavuutta ja parempaa saavutettavuutta niin matkailijoille kuin palveluntarjoajille. Samalla se voi lisätä matkailun määrää ja aiheuttaa ympäristökuormitusta, mikäli toimintaa ei kehitetä hallitusti. Kestävän kehityksen näkökulmasta on olennaista huomioida ympäristövaikutukset, paikallisten resurssien kestävä käyttö sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Lisäksi alustatalous muokkaa työmarkkinoita. Freelance- ja keikkaluonteinen työ tuo joustavuutta, mutta herättää myös kysymyksiä sosiaaliturvasta ja työntekijöiden oikeuksista. Myös sääntely, kuluttajaturvallisuus ja vastuulliset toimintamallit vaativat jatkuvaa kehittämistä.

ALMA-hanke vastaa osaamistarpeeseen ALMA-hankkeen tavoitteena on vahvistaa matkailualan toimijoiden osaamista digitaalisilla alustoilla toimimisessa kestävän kehityksen, vastuullisen liiketoiminnan ja laadukkaan asiakaskokemuksen näkökulmista. Se tarjoaa erilaisille toimijoille mahdollisuuden pysähtyä pohtimaan omaa toimintaansa, kehittää alustabrändien identiteettiä ja rakentaa kestäviä asiakassuhteita digitaalisessa ympäristössä. Vastuullinen alustatalous ei synny sattumalta, vaan se vaatii tietoa, yhteistyötä ja yhteistä tahtotilaa. Hankkeen kohderyhmänä ovat matkailualan digitaalisia palveluja tarjoavat yksityishenkilöt ja yrittäjät sekä kaikki toimijat, jotka haluavat kehittää osaamistaan alustatalouden parissa. Tähän osaamistarpeeseen vastaa neljän koulutusorganisaation (REDU, Lappia, Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto) yhteinen hanke tarjoamalla koulutuksia, webinaareja sekä yrityskohtaista sparrausta.

Vastuullisesti alustoilla -webinaarit käynnistivät oppimisen polun kohti vastuullista ja kestävää alustataloutta

Hankkeen maksuttomat webinaarisarjat käynnistyivät aloituswebinaarilla 26.3.2026. Se tarjosi ajankohtaista tietoa alustataloudesta ja loi tilaa keskustelulle tulevissa webinaareissa siitä, miten matkailun alustatoimintaa voidaan kehittää entistä vastuullisempaan ja kestävämpään suuntaan. Webinaari herätti laajaa kiinnostusta, sillä mukaan ilmoittautui lähes 80 osallistujaa. Tämä osoittaa selkeää tarvetta vastuulliseen ja kestävään alustatoimintaan liittyvän osaamisen vahvistamiselle matkailualalla.

Huhti-toukokuun 2026 aikana toteutettavat Vastuullisesti alustoilla -webinaarit kohdennetaan siten, että niin aloittelevat kuin kokeneemmat matkailun alustatalouden toimijat saavat ideoita ja ratkaisuja oman toimintansa kehittämiseen. Vähemmän alustoilla toimineiden webinaareissa keskitytään vastuullisuuden ja turvallisuuden teemoihin. Vastuullisuuden näkökulmasta huomioidaan lainsäädäntö, vastuut ja velvollisuudet alustataloudessa. Turvallisuuden näkökulmasta taas keskitytään tietosuojaan ja tietoturvaan sekä matkailun alustoilla tarjottavien tuotteiden ja palveluiden turvallisuuteen. Alustoilla jo pidempään toimineille kohdistettujen webinaarien keskeinen tavoite on myös lisätä ymmärrystä vastuullisuudesta sekä siitä, miten matkailun alustojen käyttöä voidaan tehostaa prosessien kehittämisen, arvon luonnin ja palvelumuotoilun näkökulmasta. Vieraanvaraisuus digiympäristössä on myös vahvasti esillä.

Myös opettajille ja kouluttajille kohdistetaan omat webinaarit. Niissä keskitytään yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen toimintaan matkailun alustoilla. Osallistujille pyritään antamaan eväitä soveltaa innovatiivisia ja käytännönläheisiä toimintamalleja aiheeseen liittyvässä opetuksessa. 

Hankkeen selvitystyöpaketin yhteydessä toteutettavilla kyselyillä pyritään kartoittamaan matkailualan toimijoiden nykyisiä käytäntöjä, osaamistarpeita ja haasteita alustataloudessa. Tavoitteena on tunnistaa, missä määrin vastuullisuuden, kestävyyden ja lainsäädännön vaatimukset jo huomioidaan sekä millaista tukea ja koulutusta toimijat jatkossa tarvitsevat. Suunnitteilla on tulevia koulutuksia ja toimijakohtaisia sparrauksia, joiden myötä toimintaa pyritään viemään kohti vastuullisempaa ja kestävämpää matkailua tukevaksi. 

Tervetuloa mukaan oppimaan, keskustelemaan ja kehittämään matkailualan alustatoimintaa vastuullisesti. Seuraa hankkeemme etenemistä tämän linkin takana: Vastuullista ja kestävää osaamista matkailualan alustoille - REDU

Essi Perämäki, hankkeen asiantuntijaopettaja ja Maria Virolainen, projektipäällikkö
Vastuullista ja kestävää osaamista matkailualan alustoille -hanke (JTF)

eTwinning on eurooppalainen digitaalinen yhteistyöalusta, jossa opettajat ja oppijat voivat toteuttaa yhteisiä projekteja eri maiden koulujen kanssa. Alustan kautta opettajat löytävät kumppaneita, suunnittelevat oppiainerajat ylittäviä projekteja ja jakavat kokemuksiaan muiden opettajien kanssa.
 
Oppijoille eTwinning tarjoaa mahdollisuuden harjoitella kielitaitoa, digitaalisia taitoja ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta käytännön projektien kautta. Samalla kehittyvät yhteistyö-, vuorovaikutus- ja projektityötaidot, joita tarvitaan myös työelämässä.
 
eTwinning on osa Erasmus+ -ohjelmaa, ja Suomessa toimintaa koordinoi Opetushallitus.

eTwinning osana REDUn arkea

Lapin koulutuskeskus REDUssa eTwinning on ollut mukana jo usean vuoden ajan. Toiminta on vähitellen vakiintunut osaksi oppilaitoksen kansainvälistä yhteistyötä.
 
Työtä tehdään jaetun johtajuuden periaatteella: mukana ovat opettajat eri aloilta, kansainvälisyystoimijat sekä johto. Projekteja toteutetaan usein tiimeissä, mikä tukee opettajien välistä yhteistyötä ja helpottaa projektien käynnistämistä.
 
Oppiminen on käytännönläheistä. Projektien tuotoksina syntyy esimerkiksi videoita, infografiikoita ja työohjeita, joita voidaan hyödyntää myöhemmin opetuksessa tai työelämäyhteistyössä.

Oppijat mukana suunnittelussa

eTwinning-projekteissa oppijat osallistuvat usein myös projektien suunnitteluun. He voivat esimerkiksi ideoida projektien aiheita, osallistua kumppanikoulujen valintaan tai ehdottaa digitaalisia työkaluja, joita projekteissa käytetään.
 
Projektien päätteeksi kerätään palautetta sekä oppijoilta että opettajilta. Näin toimintaa voidaan kehittää edelleen.
 
Vertaisoppiminen on projekteissa keskeisessä roolissa. Oppijat jakavat osaamistaan ja oppivat toisiltaan, mikä antaa tilaa erilaisille vahvuuksille.

Mentorointia ja uusia mahdollisuuksia

eTwinning-koulujen tehtävänä on toimia esimerkkinä ja tukena muille oppilaitoksille. Tätä toteutetaan eTwinning-koulujen mentorointiohjelmassa, joka käynnistyi syksyllä 2025.
 
REDU toimii mentorina Orivedellä sijaitsevalle Kultavuoren koululle. Mentoroinnin tavoitteena on jakaa kokemuksia ja kannustaa uusia oppilaitoksia mukaan kansainväliseen yhteistyöhön.
 
Vuoden 2026 alussa REDUssa on käynnistetty myös oma eTwinning-mentoritoiminta. Sen tavoitteena on tukea opettajia toiminnan aloittamisessa ja vahvistaa henkilöstön osaamista kansainvälisissä projekteissa.
 
Lisäksi Erasmus+ -toiminnassa on otettu käyttöön monimuotoliikkuvuus, jossa yhdistyvät virtuaalinen yhteistyö ja perinteinen liikkuvuus. Tämä tarjoaa uusia tapoja osallistua kansainväliseen toimintaan.

Kansainvälisiä näkökulmia Nizzasta

Toukokuussa 2025 REDUn pedagoginen päällikkö Satu Mansikkasalo osallistui Nizzassa järjestettyyn eTwinning-koulujen eurooppalaiseen konferenssiin. Tapahtuman teemana oli kansalaiskasvatuksen vahvistaminen.
 
Konferenssi kokosi yhteen noin 200 osallistujaa eri puolilta Eurooppaa. Ohjelmassa oli asiantuntijapuheenvuoroja, työpajoja ja verkostoitumista.
 
Puheenvuoroissa korostettiin kansalaisuustaitojen merkitystä sekä eTwinning-koulujen roolia demokraattisten arvojen ja osallistumisen edistäjinä. Työpajoissa käsiteltiin muun muassa projektityöskentelyä, digitaalisia työkaluja, pelillisyyttä sekä eri koulutusasteiden välistä yhteistyötä.
 
Konferenssi tarjosi mahdollisuuden jakaa kokemuksia ja tutustua erilaisiin pedagogisiin ratkaisuihin, joilla voidaan tukea oppijoiden aktiivista toimijuutta ja kriittistä ajattelua.

Kohti vahvempaa eTwinning-toimintaa

eTwinning tarjoaa oppilaitoksille mahdollisuuden kehittää opetusta kansainvälisessä yhteistyössä ja vahvistaa oppijoiden taitoja toimia monikulttuurisessa ympäristössä.
 
REDUn tavoitteena on lisätä henkilöstön osaamista eTwinningissä ja kannustaa yhä useampia opettajia mukaan kansainvälisiin projekteihin. Seuraavia askeleita ovat esimerkiksi opettajaparien muodostaminen projekteihin, osallistuminen koulutuksiin sekä REDUn oman eTwinning-tiimin perustaminen.
 
Kansainvälinen yhteistyö tuo opetukseen uusia näkökulmia ja tekee oppimisesta entistä merkityksellisempää.
 

Satu Mansikkasalo, pedagoginen päällikkö sekä matkailualan opettaja, eTwinning-lähettiläs ja kv-ohjaaja Mari Jokela

Koulutuksen aikana sukellettiin hyvinvointi- ja kauneusmatkailun ytimeen. Matkailualan asiantuntijat sekä matkailu- ja liiketoiminnan opettajat avasivat alan keskeisiä teemoja, ja samalla tutustuttiin aiempiin luonnontuote- ja Lappi Luxus -hankkeisiin. Esillä olivat myös paikalliset hoitotuotteet, Lapin luonnon tarjoamat raaka-aineet sekä yrittäjätarina, joka toi konkreettisen näkökulman oman polun rakentamiseen matkailun verkostoissa.

Opintojen aikana osallistujat työstivät Lappi Luksus -oppikirjaa ja saivat ohjausta muun muassa hinnoitteluun, tuotteistamiseen, tuotekorttien laatimiseen ja turvallisuusohjeisiin. Monille koulutuksen merkittävin anti löytyi kuitenkin kohtaamisista: verkostoitumisesta, kokemusten jakamisesta ja vertaistuesta, jota syntyi eri puolilta Lappia saapuneiden osallistujien kesken.

Koulutuksen päätteeksi kerätty palaute oli rohkaisevaa. Opintoja kuvattiin kiinnostaviksi, hyödyllisiksi ja innostaviksi. Saatujen palautteiden pohjalta seuraavaa toteutusta kehitetään entistä vuorovaikutteisemmaksi – luvassa on lisää työpajamuotoista työskentelyä sekä mahdollisuus hybridiosallistumiseen, mikä on Lapin pitkät välimatkat huomioiden tärkeä askel. Myös jatkossa matkailualan puheenvuorot ja toimintaympäristöihin tutustuminen ovat keskeinen osa kokonaisuutta.

Seuraava monialainen Lappi Luksus -koulutuskokonaisuus käynnistyy elokuussa 2026. Haku avautuu REDUn koulutuskalenterissa maaliskuussa 2026.

Lämmin kiitos kaikille pilotointikoulutukseen osallistuneille, tutkinnon osan suorittajille, opettajille, asiantuntijavieraille sekä yrityksille, jotka toimittivat koululle tutustumista varten suomalaista luonnonkosmetiikkaa ja hoitotuotteita. Lapin luonto tarjoaa puhtauden ja kauneuden lisäksi myös voimakkaita, paikallisia raaka-aineita, joista syntyy elämyksellisiä hoito-, hemmottelu- ja hyvinvointipalveluja matkailijoille ja paikallisille.

Maria Vanhala
lehtori
POPPI-hanke

Työhyvinvointi digiajassa – pienet teot, suuret vaikutukset

Työhyvinvointia vahvistettiin konkreettisilla ja helposti toteutettavilla keinoilla. Yhdessä hyvä työpäivä -haastekampanja innosti työyhteisöjä kokeilemaan arkea keventäviä käytäntöjä: taukojumppaa, yhteisiä kahvihetkiä, sujuvampia digirutiineja, työmatkapyöräilyä ja uusia tapoja hyödyntää tekoälyä työn tukena. Moni näistä kokeiluista on jäänyt pysyviksi osiksi arkea, ja kampanja jatkuu myös keväällä 2026.

Työpajat ja webinaari tarjosivat tilaa pysähtyä oman työn äärelle ja pohtia, miten digitaalisia työkaluja ja toimintatapoja voisi hyödyntää viisaammin. Usein jo yksi pieni muutos riittää parantamaan työn sujuvuutta ja jaksamista.

Yhteisöllisyyttä ja jaettua osaamista digitaalisessa ympäristössä

Yhteisöllinen oppiminen on ollut keskeinen osa hanketta. Digitupa-toiminta on tarjonnut matalan kynnyksen mahdollisuuksia digiosaamisen kehittämiseen ja vertaistukeen. Vuoden aikana on tutustuttu muun muassa Moodleen, Canvaan, H5P:hen, Teamsiin ja Exceliin – rennossa ilmapiirissä ja yhdessä oppien. Tallenteet ovat mahdollistaneet osallistumisen myös oman aikataulun mukaan, ja tulevana vuonna teemat laajenevat muun muassa tekoälyn pedagogiseen käyttöön ja verkko-opetuksen ratkaisuihin.

Lisäksi opettajaryhmien piloteissa on kehitetty konkreettisia malleja työn tueksi. Yksi esimerkki on ammatillisen kasvun ja hyvinvoinnin yhdistävä valmennuskokonaisuus, jonka pilotointi jatkuu tänä keväänä. Myös Microsoft Viva Engagea testataan yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen vahvistamiseksi digitaalisessa työympäristössä. Hankkeen aikana syntyvät ratkaisut kootaan selkeiksi ja helposti käyttöönotettaviksi malleiksi vuoden 2026 loppuun mennessä.

Digiosaaminen kehittyy – yhdessä ja turvallisesti

Digiosaamisen ja tekoälyn hyödyntämisen kehittäminen on ollut vahvasti esillä. Tekoälytyöpajat ovat tarjonneet osallistujille käytännönläheisiä näkökulmia siihen, miten uusia teknologioita voidaan ottaa käyttöön turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Monelle löytyi vähintään yksi uusi työkalu omaan työhön.

Digiosaamisen kehittymistä edistää digiosaamisen malli, Osaamisen kehittäminen DigiHOKS:lla, jonka ensimmäinen versio pilotoitiin onnistuneesti hankeorganisaatiossa ja jatkuu REDUn omalla pilotoinnilla 2026. Lisäksi opettajien ohjausosaamiseen keskittyvä koulutuskokonaisuus etenee vaiheittain, seuraavana teemanaan osallistava ja yhteisöllinen verkko-opetus.

Hanketoimijat tapaavat säännöllisesti ideoimaan ja vaihtamaan kuulumisia.

Katse kohti vuotta 2026

Vuonna 2026 kehittämistyö jatkuu entistä vahvemmin. Luvassa on lisää sparrauksia digitaalisista työkaluista, verkkopedagogiikasta ja turvallisista oppimisympäristöistä, yhteisöllisyyttä tukevia ratkaisuja sekä ajankohtaista tietoa tekoälystä ja opetusteknologiasta.

Työ ja oppiminen ovat murroksessa kaikkialla. Siksi osaamisen kehittäminen ja työhyvinvoinnista huolehtiminen eivät ole vain organisaation sisäisiä kysymyksiä, vaan koko työelämää koskevia teemoja. Yhdessä tehden voidaan rakentaa sujuvampaa, kestävämpää ja inhimillisempää arkea.

Olemme ylpeitä siitä, mitä on jo saavutettu – ja katsomme luottavaisesti eteenpäin. Yhdessä rakennamme vahvempaa osaamista ja parempaa työarkea myös tulevaisuudessa.

Soili Lehtinen,
hankekoordinaattori

Osaamisella työhyvinvointia -hanke

Metsäkoneesta virtuaalimaailmaan

Kesäkuussa 2025 REDUn metsäalalle hankittiin uusi metsätraktori, Ponsse Elk, jonka ympärille on ryhdytty rakentamaan VR- ja AR-oppimisympäristöjä. Metsätraktori, metsäalan korjaamohalli sekä aito korjuutyömaa on mallinnettu 3D-muotoon, ja niiden pohjalta kehitetään erilaisia virtuaalisia oppimiskokonaisuuksia. Oppimisympäristöt otetaan opetuskäyttöön keväällä 2026. VR-lasien avulla opiskelijat voivat harjoitella esimerkiksi metsäkoneen osien tunnistamista sekä päivittäis-, viikko- ja Basic-huoltoja turvallisesti virtuaalisessa ympäristössä.

Hankkeessa digitalisoidaan myös metsätaitorata osaksi metsäalan perusopetusta. Siitä rakennetaan AR-oppimisympäristö, joka sijoittuu aitoon metsäympäristöön ja tukee käytännön oppimista digitaalisin keinoin.

Tutustu virtuaaliseen oppimisympäristöön tästä videosta.

Sujuvampaa arkea digitaalisilla ratkaisuilla

Yhteistyössä Lapin AMKin kanssa toteutettu mobiilinen konekaluston hallintasovellus otettiin käyttöön marraskuussa 2025. Sovelluksen avulla hallinnoidaan REDUn metsäkoneita ja niiden käyttövuoroja, mikä sujuvoittaa arkea ja tehostaa opetuksen suunnittelua. Samassa yhteistyössä kehitetään myös VR-metsäkone- ja VR-metsä-oppimisympäristöjä.

VR-metsäkone-oppimisympäristö rakentuu harvesterin ympärille. Sen avulla opiskelija voi tunnistaa koneen osia, tehdä huoltotoimenpiteitä ja harjoitella työvaiheita virtuaalisesti. Harvesteriin toteutetaan lisäksi etäohjausjärjestelmä, jonka kautta opettaja voi tukea opiskelijan päätöksentekoa, ohjata työskentelyä ja seurata osaamisen kehittymistä entistä tarkemmin.

Metsäoppia vuodenajasta riippumatta

Myös VR-metsä-oppimisympäristö on kehitteillä. Kesällä maastossa kuvatut kasvit, kasvupaikkatyypit, elinympäristöt ja luontokohteet on mallinnettu virtuaalisiksi 3D-ympäristöiksi. Valmistuvassa oppimisympäristössä opiskelija voi liikkua virtuaalisessa metsässä, tunnistaa kasvupaikkatyyppejä ja ratkaista niihin liittyviä tehtäviä. Mukana on myös monimuotoisuuden kannalta merkittäviä luontokohteita, joiden tunnistaminen on olennainen taito ennen siirtymistä oikeille korjuutyömaille. Virtuaalisuus mahdollistaa metsäluonnon opiskelun ympäri vuoden, myös talvikaudella.

Simulaatiosta sujuvasti käytäntöön

Marraskuussa 2025 metsäalalle saatiin lisäksi uudet sähkö-hydrauliset pienkuormaajat. Ne liitetään osaksi nykyistä simulaatio-oppimisympäristöä ja opiskelijoiden opintopolkuja. Harjoitteet ovat tavoitteellisia, ja niissä seurataan muun muassa kuormaajan liikkeiden hallintaa, kuorman käsittelyä ja puiden tasaisuutta kuormatilassa.

XR-, AR- ja VR-oppimisympäristöt lisäävät opiskelijoiden motivaatiota ja syventävät oppimiskokemusta. Kun metsäkoneiden rakenteet, huoltotoimenpiteet ja metsän luontokohteet tulevat tutuiksi jo virtuaalisesti, on siirtyminen aidolle korjuutyömaalle varmempi ja hallitumpi.

Metsäalalla on monta rautaa tulessa, mutta suunta on selvä: kohti nykyaikaisempia, monipuolisempia ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaavia oppimiskokemuksia.

Lisätietoja hankkeesta: Metsätyön digitaalinen oppimisympäristö-hankkeen sivu

Raija Palokangas
projektipäällikkö

Yhtenä hankkeen keskeisenä tavoitteena oli tuoda kierrätysosaaminen näkyväksi ja osaksi oppilaitoksen arkea. Rakennusalalle hankittiin uudet jäteastiat, joissa käytetään pohjoismaista piktogrammijärjestelmää selkeine väreineen ja kuvineen. Lajittelu helpottuu, kun astioista näkee yhdellä vilkaisulla, mitä jätettä niihin kuuluu laittaa. Hankkeen aikana uusittiin myös ulkona sijaitsevan jätekatoksen astiat ja niihin tilattiin selkeät opasteet eri jätelajeille.

Sama järjestelmä on käytössä esimerkiksi Residuumissa, mikä nopeuttaa jätteiden lajittelua jäteasemalla. Hankkeen aikana piktogrammijärjestelmään perehdytettiin myös rakennusalan työnantajia, ja useat yritykset ovat ottamassa sen käyttöön laajemminkin Rovaniemen alueella.

Myös Tampereen ammattioppilaitos Tredu kävi tutustumassa järjestelmään ja suunnittelee sen käyttöönottoa. Hankekumppani Lappia on tekemässä samoin.

Lajittelupisteet jätekatoksessa.

Jätteiden lajittelu – taloudellista, ekologista ja sosiaalisesti vastuullista

Mitä helpommaksi lajittelu tehdään, sitä todennäköisemmin siitä tulee osa arjen toimintaa. Polttokelpoisen sekajätteen vieminen jäteasemalle maksaa, kun taas valmiiksi lajitellun kierrätysjätteen voi toimittaa sinne maksutta. Lisäksi osa rakennusjätteestä voidaan hyödyntää uudelleen, mikä vähentää päästöjä ja tukee kiertotaloutta.

Oppilaitoksilla on tärkeä rooli lajittelutaitojen edistämisessä, sillä niissä koulutetaan tulevaisuuden osaajia. Kun kierrätys opitaan luontevaksi osaksi opiskelua, se siirtyy myös työelämään.

Yhteistyötä logistiikan opiskelijoiden kanssa

Jätteiden kuljetus toteutetaan yhteistyössä logistiikan alan opiskelijoiden kanssa. He noutavat täyttyneet jäteastiat ja kuljettavat materiaalit kierrätysasemalle. Kiertotalousosaamista on tarkoitus laajentaa Jokiväylässä myös muille aloille, joten hankkeessa kehitetty toimintamalli jää elämään tulevaisuudessakin.

Hukkapalat hyötykäyttöön

Taloudellisesti ja ekologisesti järkevää on myös kerätä talteen rakennustyömailta syntyvät käyttökelpoiset hukkapalat ja hyödyntää niitä muussa rakentamisessa. Kun kiertotalousajattelu otetaan laajemmin käyttöön, se vähentää ympäristökuormitusta, pienentää kustannuksia ja lisää hyvinvointia meille kaikille.

Hukkapaloista tehty pieni halkoliiteri.

Marko Poikajärvi
hankekoordinaattori

Lapin elintarvikealalle uusia mahdollisuuksia

Osallistujat saivat kattavan katsauksen alan kehitystä vauhdittaviin hankkeisiin. Sekä Säilyke- että LisäarvoBAR-hankkeet tähtäävät tukemaan erityisesti pienyrityksiä, jotka etsivät keinoja vastata kasvaviin kysyntöihin – ja niitä todella riittää.

Matkailun kasvu on lisännyt kiinnostusta aidosti lappilaisiin makuihin, mutta tuotanto laahaa vielä kysynnän perässä. Myös kustannusten nousu kiristää tilannetta. Samalla retkeilyn ja luontomatkailun lisääntyminen kasvattaa tarvetta retkiruoille, täyssäilykkeille ja fermentoiduille tuotteille, joiden kaupallinen valmistus Lapissa on vasta alkutekijöissä.

LisäarvoBAR-hanke vie yrityksiä kohti korkeampaa jalostusastetta uusien uutto- ja erotusteknologioiden avulla. Pakastekuivaus nousi työpajassa keskiöön – teknologiana, joka voi mullistaa tapamme käyttää Lapin luonnon raaka-aineita.

Herkkutatit keitettiin ennen tölkitystä ja fermentointia entsyymiaktiivisuuden vähentämiseksi. Paras säilyke syntyy keittämällä tuoreita tatteja noin 10 min – kypsä sieni on napakka ja kumisee kauhalla napauttaessa. 

Pakastekuivaus teki vaikutuksen

Työpajassa esiteltiin käytännössä, miten pakastekuivain toimii ja kuinka prosessi vaikuttaa raaka-aineiden laatuun. Susan Kunnas Lukesta toi konkreettisia esimerkkejä kuivattujen hillansiementen käyttämisestä. Säilyke-hanke oli jo ennakkoon kuivannut hillansiemeniä LisäarvoBAR-hankkeen testejä varten, ja tulokset herättivät kiinnostusta.

Käytännön työpaja: makuja, kokeiluja ja oivalluksia

Iltapäivän käytännön osuudessa päästiin konkreettisesti käsiksi teknologiaan ja makumaailmoihin.

Osallistujat:

• tutustuivat pakastekuivaimen toimintaan ja tyhjennysprosessiin
• valmistivat fermentoidun tattisäilykkeen ja täyssäilykkeen
• kävivät läpi vadelmanlehti–hilla-kombutsan valmistuksen
• maistelivat luonnontuotteisiin pohjautuvia still-juomia.

Makupöydän tarjonta oli monipuolinen:

• Hillanlehti-juoma
• Jauhettu hillansiemenjuoma
• Paseerattu hillansiemenjuoma
• Herkkutattijuoma
• Hillakehäkukka-kuohujuoma (valmistettu Kemijärvellä huhtikuussa)

Erityisesti hillakehäkukka-kuohujuoma nousi suosikiksi: sen raikas, hillainen maku ja kevyesti kupliva suutuntuma koettiin juhlahetkiin sopivaksi.

Vadelmanlehti-hilla kombutsa. Raaka-aineen haasteena oli hillan matala pH, joka johti maitohappokäymisen sijasta hiivakäymiseen. Maku muistutti ylikypsää hillaa, joten tuote ei ollut täysin onnistunut.

Työpajat jatkuvat

Säilyke- ja LisäarvoBar-hankkeet jatkavat yhteistyötä yritysten kanssa työpajojen ja tietoiskujen muodossa. Seuraava fermentointityöpaja järjestetään 12.2.2026 Jänkätiellä.

REDU yritysten tukena

REDUn elintarvikeala ja Kemijärven yksikkö voivat tarjota palveluita tilavuokraa vastaan aloittaville yrityksille, mikäli hankkeet eivät pysty palvelemaan niitä suoraan. Fermentointi- ja säilykeosaamista voi hankkia elintarvikkeiden valmistajan koulutuksen kautta, ja lisäksi järjestetään lyhytkoulutuksia kevät- ja syyskausina.

Lisätietoja:
Säilyke-hankkeen projektipäällikkö, Pertti Moilanen, pertti.moilanen@redu.fi, 040 660 1327
LisäarvoBar-hankkeen projektipäällikkö, Päivi Haverinen, paivi.haverinen@redu.fi, 040 120 9522

1. Levin alueen esitteleminen alueena, jossa työnteko, opiskelu ja elämänseikkailu yhdistyvät luontevasti 
2. Kerätä nuorilta tietoa siitä, miltä ajatus liikunta-, liiketalous- tai matkailualan korkeakouluopintojen suorittamisesta työskentelyn ohessa Levillä tuntuisi  

Tavoitteet saavutettiin kirkkaasti yli odotusten. Messuosastolla ollut onnenpyörä houkutteli väkeä jonoksi asti, mikä mahdollisti paljon merkityksellisiä keskusteluja nuorten tulevaisuuden toiveista ja Levin tarjoamista mahdollisuuksista. Arviolta lähes puolet messuosastolla vierailleista nuorista oli harkinnut välivuoden pitämistä ja Levi ympäristönä herätti paljon kiinnostusta. Studentum.fi:n teettämän lukiolaiskyselyn tulokset ovat samansuuntaiset, sillä 32 prosenttia lukiolaisista ei halua suunnata jatko-opintoihin heti lukion jälkeen. 

Erityisesti ne nuoret, jotka olivat joskus käyneet Levillä, olivat kiinnostuneita viettämään mahdollisen välivuoden Levillä. Työskentely, opinnot työn ohessa sekä Levin tarjoamat vapaa-ajanviettomahdollisuudet olivat silminnähden mieluisa ajatus monelle messuosastolle pysähtyneelle nuorelle. Lähes jokainen Levi Kampus -tiimin jututtama nuori oli vähintään kuullut Levistä. Töiden ja laskettelun sekä muiden harrastusten yhdistämisen haaveilua kuultiin onnenpyöräjonossa useita kertoja messujen aikana.  

Arvokasta tietoa Levin korkeakoulupilotin suunnitteluun 

Levin alueelle suunnitellun korkeakoulupilotin suunnittelun tueksi saimme huimat 618 vastausta! Olemme aloittaneet tulosten analysoinnin ja tulemme varmasti jakamaan niitä myös Levi Kampuksen tiedotuskanaviin. Vastaukset ovat arvokasta ennakointitietoa Levistä kiinnostuneiden nuorten opiskelutoiveista. Kiitos Break Sokos Hotel Leville arvontapalkinnoksi lahjoitetusta hotellilahjakortista, joka innoitti monet messuvieraat vastaamaan kyselyyn. 

Kyselyssä selvitettiin erityisesti, kuinka kiinnostavana Levi koetaan korkeakouluopintojen suorituspaikkana sekä niitä tekijöitä, jotka lisäävät tai vähentävät Levin kiinnostavuutta korkeakouluopintojen suorituspaikkana. Vastauksia hyödynnetään alueelle suunniteltavaan korkeakoulupilotin muotoiluun. Levi Kampuksen käytössä on lisäksi yrityksiltä kerättyä tietoa korkeakouluyhteistyön kiinnostavuudesta. 

Yhteistyössä on voimaa 

Iso kiitos kaikille Levin alueen yrittäjille, jotka lähditte tukemaan tuotepalkinnoillanne ständin onnistumisen mahdollistanutta onnenpyörää. Visit Leville iso kiitos Levitunturin tuomisesta Messukeskukseen kuvaseinän muodossa. Kiitos myös Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalueelle, joka toi osastollemme oman asiantuntemuksena alueen työllisyysmahdollisuuksista.  

Messuosaston mahdollisti yhteensä kymmenen Levin alueen yritystä, oppilaitosta ja julkisen puolen toimijaa. Kiitos teille jokaiselle panoksestanne, sillä ilman teitä Levin ilosanoma ei olisi kuulunut näin isosti Studia-messuilla! 

Kiinnostuitko Levin ja Levi Kampuksen tarjoamista mahdollisuuksista? Lue lisää www.levikampus.fi! Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalueen sivuilta löydät alueen avoimia työpaikkoja.

Levi Kampus luo koulutusorganisaatioiden, elinkeinoelämän ja kunnan välisen yhteistyömallin, joka vahvistaa työllisyyttä ja osaamista sekä veto- ja pitovoimaa Levin ja Kittilän alueella. Hankkeen toteuttavat Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä REDU, Lapin AMK, Lapin yliopisto ja Kittilän kunta. Hanke on EU:n osarahoittama.  

Henri Annila
projektipäällikkö, Levi Kampus -hanke

Kuvat: Levi Kampus tiimi

Yhteinen suunta ja selkeä rakenne

Asiakas keskiössä

Kokemuksesta kohti kehittämistä

Yhteistyö jatkuu – ja syvenee

The seminar offered both in-depth technical insights as well as hands-on tools for robotic 3D programming and printing. Participants included educators, professionals, and students from around Finland, all interested in exploring new tools, methods, and collaborative approaches in digital manufacturing.

Day 1: Visual Programming in Practice at TAMK Robotics Lab

The first day was spent at TAMK’s impressive robotics lab, where REDU’s Severi Salmirinne and Maxim Narbrough worked alongside TAMK’s Auni Karja and Marco Peltonen. Initially, each team demonstrated their particular workflows and software solutions. The focus then shifted to integrating Grasshopper—a visual programming tool for Rhino3D—into robotic 3D printing workflows, customized for testing on the lab’s robotic cell.

Working with the advanced 3D printing cell at TAMK, the group explored different ways of designing and controlling toolpaths, material flow, and print strategies. The session allowed both teams to explore new programming methods and gain a deeper understanding of how visual programming can be adapted to different robotic cells for digital fabrication.

Image: Robotics specialist Marco Peltonen demonstrates the programming of the advanced robotic cell at TAMK.

Day 2: 3DTY Grasshopper and Data Seminar at TAMK

The second day featured an engaging series of talks and workshops from professionals working across design, materials development, and manufacturing.

Highlights included:

• Eve Saarekoski (Development Manager at KCL) – Shared insights into the development and use of Formi 3D materials, including REDU’s R&D projects.
• Jesse Pietilä (Interior Designer) – Presented his design for a 3D-printed speaker and discussed design considerations for additive manufacturing.
• Laurent Delrieu (Aerospace Engineer and Grasshopper Specialist) – Detailed his advanced techniques for continuous toolpath design using Grasshopper.
• Severi Salmirinne (Visual Programming Specialist) - Introduced the process of creating customized programs for controlling robotic cells for 3D-printing.

Integrating IoT Data in Manufacturing with Fiware

In their afternoon session, Jere Siivonen and Kari Naakka demonstrated how the open-source Fiware platform can be used to collect, analyze, and integrate sensor data into manufacturing processes. Their presentation highlighted practical applications of Fiware for real-time monitoring and smart automation, showcasing its potential in real-time monitoring and feedback in additive manufacturing applications.

Image: Kari Naakka and Jere Siivonen showed how sensor data can be harnessed using the Fiware platform.

Image: Kari Naakka demonstrating real-time sensor data collection and use in robotic 3D-printing.

Hands-on Visual Programming Workshop

In addition to his presentation, REDU’s own Severi Salmirinne also led a practical workshop that walked participants through the setup, simulation, and customization of robotic 3D printing tasks. The fast-paced session gave attendees the chance to try out key parts of the workflow, and to understand how Grasshopper’s parametric design tools can be applied in real-world settings for different robotic cells. 

Image: Severi Salmirinne sharing his expertise in visual programming for 3D printing using Grasshopper.

Based on the feedback from participants, there was a clear interest among many to test and adapt the capabilities of these workflows to their R&D projects. With this in mind, REDU’s team aims to offer more extensive training workshops at a later date.

Collaboration and Learning at the Core

Collaboration with TAMK was highly rewarding and enjoyable, and the seminar served as an excellent forum for sharing practical knowledge and supporting skill development in advanced manufacturing technologies. These kinds of events are an important part of REDU’s ongoing commitment to integrating R&D and vocational education with real-world innovation.

The 3DTY project consistently fosters meaningful collaboration between academic institutions and industry partners, equipping students and professionals with the skills and knowledge needed to meet the dynamic challenges of today’s additive manufacturing landscape.

Many thanks to all who participated, especially to Anne Seppälä and Tero Haapakoski for organizing and hosting an inspiring event. We look forward to further collaborating with their fantastic team!

Maxim Narbrough
Project Manager, 3DTY - printing collaboration project

Sähkökuorma-auton käyttöönotto on ensimmäinen osa kolmivaiheista investointihanketta. Se mahdollistaa myös kehittämishankkeen etenemisen seuraavaan vaiheeseen – datankeruuseen. Kesällä REDUlle odotetaan saapuvan myös kaasukuorma-auto, ja samalla valmistuu ajoneuvojen latausinfrastruktuuri, mikä vahvistaa entisestään REDUn valmiuksia kouluttaa tulevaisuuden logistiikkaosaajia.

Datan keruu käynnistyy osana VihreäValo -kehittämishanketta

VihreäValo -kehittämishankkeen seuraava vaihe on datankeruu, jossa hyödynnetään investointihankkeessa hankittuja sähkö- ja kaasukuorma-autoja. Tavoitteena on kerätä tietoa ajoneuvojen kulutuksesta, päästöistä, huoltotarpeista ja käyttökustannuksista opetuskäytössä – olosuhteissa, jotka vastaavat työelämän jakeluliikennettä.

Kerättävä tieto yhdistetään aiemmin tehtyyn selvitykseen logistiikka-alan yritysten tarpeista ja kokemuksista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivasta kalustosta. Näin tuotetaan arvokasta, käytännönläheistä tietoa, jota voidaan hyödyntää sekä opetuksessa että alueen yritysten kehittämistyössä.

Lisätietoa

• investointihankkeesta
• kehittämishankkeesta

Pasi Karpinmaa
projektipäällikkö

Kun osaaminen löytyy yllättävistäkin paikoista

Halusimme rakentaa sillan osaamisen ja työelämän välille koulutusten avulla, jotka tuovat lisäarvoa niille tuotteille ja palveluille, joita Lapissa tänä päivänä tarjotaan.
Meillä kaikilla on taitoja, jotka ovat syntyneet arjessa, vapaa-ajalla tai harrastuksissa – ja usein ne jäävät huomaamatta. Tässä hankkeessa halusimme nostaa esiin juuri tämänkaltaista osaamista. “Artesaanius” meille tarkoittaa paljon enemmän kuin tutkintoa: se voi olla digiosaamista, leivontaa, käsitöitä tai luonnossa liikkumisen taitoa – koulun penkiltä tai elämän varrelta opittua.

Hankkeen aikana syntyi koulutuksia – mutta ennen kaikkea syntyi kohtaamisia. Haastattelimme matkailu- ja palvelualojen toimijoita ja kuuntelimme, millaista osaamista alalla oikeasti tarvitaan. Näiden pohjalta rakensimme koulutustarjottimen, jossa yhdistyivät viralliset lyhytkoulutukset ja epäviralliset, käytännönläheiset työpajat – sekä suomeksi että englanniksi.
Hankkeen rahoitus saatiin Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselta (JOTPA:lta). Päätoteuttajana toimi Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (REDU), ja osatoteuttajina mukana olivat Lapin AMK, Turun AMK ja Axxell MKK. Hanke toteutettiin ajalla 28.6.2023–31.5.2025.

Oivalluksia ja onnistumisia matkan varrelta

Yksi hankkeen isoista onnistumisista oli koulutustarjotin, joka rakennettiin suoraan kohderyhmän tarpeisiin. Mukaan mahtui niin lyhyitä koulutuksia kuin työpajoja – ja osa niistä jäi elämään REDUn käyttöön myös hankkeen jälkeen. Esimerkiksi Kalastustaituri ja Tourism ABC jatkavat osaamisen vahvistamista vielä pitkään. 

Hankkeen kohderyhmänä olivat henkilöt, joilla ei ollut suomalaista tutkintoa tai jotka työskentelivät epätyypillisissä työsuhteissa – ja heidän tavoittamisensa vaati aikaa, luottamusta ja paljon yhteistyötä. Mutta kun mukaan saatiin oikeat kumppanit, alkoi tapahtua. Lopulta mukana oli 467 osallistujaa – enemmän kuin osasimme toivoa. Tästä iso kiitos kuuluu muun muassa Rovaniemen Klubitalo Roihulalle, Eduro-säätiölle ja Vamos Rovaniemelle, joiden tuki oli korvaamatonta.

Inspiraatiotyöpajoissa koettiin hienoja hetkiä, kun osallistujat alkoivat tunnistaa omaa osaamistaan – ja juuri nämä oivallukset avasivat monelle uudenlaisen näkymän omaan potentiaaliin. Näissä kohtaamisissa sai myös alkunsa polku kohti tutkintoa.

Yksi huippuhetkistä oli helmikuussa 2025 järjestetty Lapland Creations B2B-myyntitapahtuma Rovaniemellä. Tapahtuma toi yhteen paikalliset käsityö-, elintarvike-, luonnonvara- ja palvelualojen yrittäjät sekä matkailutoimijat. Tunnelma oli lämmin ja täynnä mahdollisuuksia – ja mikä parasta, tapahtuman aikana syntyi myös ihan oikeita kauppoja. Se jos mikä kertoo, että tällaisille kohtaamisille on tarvetta. Lue lisää tapahtumasta REDUn sivuilta.

Katse tulevaan – uusi hanke suunnitteilla

Artesaanin matkassa -hanke alkaa olla loppusuoralla, mutta katse on jo tulevassa. Suunnitteilla on uusi hanke, jossa haluamme kouluttaa luonto-, käsityö- ja elintarvikealan osaajia kestävän matkailun kehittämiseen. 

Tulevassa hankkeessa yhdistyvät toisen asteen ja yliopiston osaaminen, ja tavoitteena on kehittää uusia tuotteita ja palveluita, jotka rakentuvat paikallisiin vahvuuksiin. Suunnitteilla on myös uusia B2B-tapahtumia, joissa luovat alat ja matkailutoimijat pääsevät kohtaamaan ja rakentamaan uutta yhdessä. Jos hanke saa rahoitusta, siitä voi kehittyä jotain, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen.
 
Lämmin kiitos kaikille, jotka ovat olleet mukana tällä matkalla. Jokainen kohtaaminen on ollut merkityksellinen – ja erityisen hienoa on ollut nähdä ihmisten innostus, kun he pääsevät jakamaan omaa osaamistaan tuotteiden ja palveluiden kautta. On ollut upeaa huomata, kuinka paljon alalla on potentiaalia tarjota laadukkaita ratkaisuja, jotka kumpuavat aidosti paikallisesta tiedosta ja taidosta.

Raquel Kontio Serrano
projektisuunnittelija

Digitalisaatio tarjoaa opettajille mahdollisuuden kehittää osaamistaan omassa tahdissaan. Kaikkien valmiudet ja kiinnostus digitaalisten välineiden käyttöön eivät ole samanlaisia, ja siksi Osaamisella työhyvinvointia -hankkeessa tarjotaan räätälöityjä digiosaamisen kehittämismahdollisuuksia. Tämä tukee opettajien autonomian kokemusta ja edistää työhyvinvointia. Vaikka digitaalisuus haastaa opettajien osaamista, se voi myös vahvistaa yhteisöllisyyttä. Hankkeen avulla tuetaan opettajien kykyä hyödyntää digitaalisia välineitä rohkeasti, samalla kun luodaan hyvä vuorovaikutus ja turvallinen oppimisympäristö. Yhteisöllisyyden ja arvostuksen kokemukset ovat avainasemassa, kun siirrytään digitaaliseen aikakauteen. 

Opetus- ja ohjaushenkilöstön yhteisöllisyyden kehittämistä viedään hankkeessa eteenpäin jaetun asiantuntijuuden toimintatavoilla, jossa pilotointiryhmä on aloittanut oman työyhteisönsä työhyvinvoinnin ja oman työn organisoinnin kehittämisen työpajatyöskentelyn avulla. Opettajien työhyvinvoinnin parantamiseen pyritään uusilla digitaalisilla ratkaisuilla. Pilotointivaiheessa on myös henkilökohtaisen osaamisen kehittymissuunnitelman pohja, DigiHoks, jatkuvan osaamisen kehittämiseen osaksi kehitys- ja tavoitekeskusteluja.

Pedagogiikan uusi ulottuvuus

Teknisten taitojen osaaminen menee seuraavalle tasolle, kun pedagogiikka sisältää luontevasti digitaalisen ulottuvuuden. Tulevaisuudessa ei enää ole erikseen "digiopettajia", vaan kaikki opettajat hyödyntävät digitaalisia välineitä osana opetustaan. Tämä muutos vaatii toimintakulttuuria, jossa osaamista viedään yhteisöllisesti eteenpäin, toistemme hyvinvointia tukien. Digitalisaatio tulisi nähdä arkea helpottavana tekijänä eikä taakkana.

Kun opettajat saavat tukea osaamisensa kehittämiseen ja hallinnan tunne lisääntyy, arki sujuu paremmin ja työhyvinvointi paranee. Hankkeessa pyritään edistämään tietotyön hyviä käytänteitä ja itsensä johtamista yhteissuunnittelulla. Hankkeessa järjestetään myös koulutuskokonaisuus opetus- ja ohjaushenkilöstön suunnitelmalliseen jatkuvan ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Ensimmäisen koulutuksen teemana on digipedagoginen ohjausosaaminen.

Yhteinen visio ja yhteisöllisyyden kehittäminen digiajassa

Osaamisella työhyvinvointia -hankkeen hanketyöryhmä, joka koostuu neljästä osatoteuttajaorganisaatiosta, on luonut hankkeen alussa yhteisen vision hankkeen konkreettisista toimenpiteistä, jotka kehittävät opettajien digiosaamista ja sen kautta työhyvinvointia. 

Hankkeessa kehitetään yhteisöllisyyttä digiajassa esimerkiksi digivälineiden vertaissparrauksella ja osaamisen ristiin jakamisella. Kehittäjäopettajamalli ja matalan kynnyksen vertaistukipajat, Digitupatoiminta, ovat esimerkkejä siitä, miten digiosaamista voidaan kehittää yhdessä. Tavoitteena on luoda uusi toimintamalli yhteisöllisyyden kehittämiseen ja hankkeessa tullaan suunnittelemaan erilaisia digityövälineitä tähän tarkoitukseen. Piloteissa testataan käytännössä konkreettisia tapoja kehittää osaamista kuten erilaisten digityövälineiden käyttöä yhteisöllisyyden ja ryhmäyttämisen edistämiseksi opetusryhmissä ja työyhteisössä tarkoituksena toiminnallistaa tulokset organisaatioiden päivittäiseen käyttöön hankkeen jälkeen.

Tulossa on mm. Yhdessä hyvä työpäivä- haastekampanja, jossa oma työkaveri tai työyhteisö haastetaan kokeilemaan uutta toimintamallia, työpäivän palautumisen keinoa tai digityövälinettä. Oppilaitosverkoston yhteisillä hankevierailuilla edistetään yhteistä digiosaamista, benchmarkataan muissa oppilaitoksissa toteutettuja toimintatapoja opetus- ja ohjaushenkilöstön digiosaamisen jatkuvan kehittymisen suunnitteluun ja seurantaan, sekä tuetaan oppilaitosten välistä yhteisöllisyyttä.

Digitalisaatio ei ole pelkkä tekninen muutos, vaan se tarjoaa mahdollisuuden parantaa opettajien osaamista ja siten työhyvinvointia. Kun opettajat saavat tukea ja mahdollisuuden kehittää osaamistaan, he voivat kokea työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa uutta toimintakulttuuria, kilpailukykyä ja uudenlaisia koulutuksen ratkaisuja. Tekoälyn hyödyntämistä yhtenä ennakoivan osaamisen kehittämisen kohteena vahvistetaan parhaillaan koulutuskokonaisuudella, johon hanke tarjoaa työpajaosion. Muutokset voivat tuntua haastavilta, mutta yhdessä oppien voimme luoda paremman ja hyvinvoivan työympäristön.

Soili Lehtinen,
hankekoordinaattori

Osaamisella työhyvinvointia -hanke 1.8.2024 - 31.12.2026

Unveiling New Horizons

Throughout the day, attendees engaged with industry experts and explored exhibitor booths, delving into the latest advancements in plastic and metal printing. The event provided a unique platform for dialogue on the future of manufacturing, featuring compelling presentations on key topics.

Pekka Ketola, CIO of 3DStep Oy, opened the presentations with insights on Collaborative opportunities between companies and the defense industry, and later in the day on the subject of Three news business opportunities in 3D printing. Following him, Kalle Lepola, CBO of SelectAM, explored three critical aspects of 3D printing: costs, usage, and profitability. His presentation equipped participants with essential knowledge for integrating 3D printing into their business strategies.

A Dive into Algorithmic Design

One of the event’s highlights was REDU’s 3D printing specialist Severi Salmirinne’s presentation on algorithmic design in large-scale 3D printing. An approach that has become an essential tool to overcoming 3D printing challenges in 3DTY collaborative projects. Listeners were particularly intrigued by how algorithms can enhance efficiency and creativity in design and printing processes. Discussions on algorithmic design’s potential for creating complex structures and tailored printing strategies continued throughout the day at the 3DTY booth.

Severi Salmirinne presenting the use of algorithmic design in 3D printing to a packed audience.

Exploring Robotic 3D Printing

Robotic 3D printing, still a relatively niche field in Finland, was another major talking point. Presenters and attendees alike examined the potential advantages of robotic printing in terms of manufacturing speed and flexibility compared to traditional methods. The discussions highlighted a gap in understanding the differences between filament printing and robotic pellet printing. This reinforced the importance of addressing misconceptions about industrial 3D printing technologies and finding ways to lower the barriers to their commercial adoption. Robotics is well established within manufacturing, while robotic 3D-printing has yet to establish itself. Judging by the level of interest this looks set to change fairly quickly.

Innovations in Metal 3D Printing

Metal 3D printing also took center stage, with Antti Järvenpää from the University of Oulu/FMT presenting on functional structures and fatigue-resistant solutions. His talk sparked interest in the innovations in research and development of powdered metal printing, and its applications across industries. Jarmo Kastell, CEO of Delva Oy, followed with an engaging session titled "Metal 3D Printing: Fact or Fiction?"—challenging attendees to critically assess common myths and realities surrounding the technology.

Representatives from Future Manufacturing Technology and Lappeenranta-Lahti University of Technology (LUT) were also present at the 3DTY exhibition booth, sharing valuable insights into their research on WAAM, DED, and other aspects of metal additive manufacturing.

Antti Järvenpää presents research into 3D-printed functional structures and fatigue-resistance. 

An Inspiring Hub for Learning and Networking

The exhibition area was abuzz with activity as leading 3D printing companies and projects showcased innovative applications and expertise. Attendees—from designers exploring new creative possibilities to technology firms seeking advanced prototyping solutions—were presented with an invaluable opportunity to network, collaborate and learn more about the areas of application on display.

With a rich program of presentations, discussions, and even a unique music performance by sound artist Basti Kuhz, who creatively repurposed 3D printers for sound generation, the 3D-Tulostus Oulu event left a lasting impression. It was an inspiring day that not only highlighted advancements in 3D printing but also encouraged attendees to explore how these technologies can drive innovation and efficiency in their respective fields.

Sound artist and creative engineer Basti Kuhz performing his piece Unintended Use of 3D Printers.

The Role of 3DTY in Advancing 3D Printing

The day’s discussions underscored the need for clear demonstrations and explanations of the core methods, limitations, and possibilities of these rapidly evolving technologies. In this context, the 3DTY project plays a crucial role in lowering barriers for companies interested in adopting 3D printing. Teams from LUT, the University of Oulu/FMT, and REDU showcased applications and provided valuable insights into both existing and emerging 3D printing technologies. There is great potential for 3D printing in Finland, and events like 3D-Tulostus Oulu serve as a catalyst for collaboration and innovation in this rapidly evolving industry.

A heartfelt thank you to everyone who participated and contributed to making this event a success. Special thanks to the organizers from Business Oulu for bringing this event to life. We look forward to the next one!

Maxim Narbrough
Project Manager, 3DTY - printing collaboration project

Suomessa oli 2.2.2024 työvoiman ulkopuolelle rekisteröityneenä 26 900 ukrainalaista, jotka eivät olleet tulorekisterin mukaan palkansaajia (työssä olevia), eivät olleet kotoutumiskoulutuksessa tai työelämässä. Hankkeen tuottama palvelu oli tarkoitettu juuri tähän katveeseen. Hankkeen tavoitteena oli työllistää ukrainalaisia Lapin monipuolisiin matkailu- kauppa-, ja ravintola-alan tehtäviin. Tätä tavoiteltiin osaamisen kehittämisen kautta erilaisilla koulutuksilla, S2-opetuksella, ohjauksella ja muulla tukevalla toiminnalla.

Toteutuneita koulutuksia järjestettiin Rovaniemellä viisi ja Kemijärvellä yksi. Kaikki koulutukset toteutettiin vuonna 2024. Koulutuksien jälkeen ukrainalaisille järjestettiin vielä jatko-osaamisen paketti ja jokaisen henkilökohtainen tilanne tarkistettiin. Emme halunneet jättää ketään yksin, vaan halusimme varmistaa parhaan mahdollisen suunnan hankkeemme asiakkaille.

Matkan aikana olemme saaneet monta uutta osaajaa. Koulutuksista valmistuneista ukrainalaisista mitattavaa hyötyä sai 63 % joko työpaikan, työkokeilun tai opiskelupaikan muodossa. Toivomme, että tämä prosentti nousee edelleen tulevina kuukausina, sillä moni vielä hakee sopivaa työ- tai opiskelupaikkaa.

Tarkemmin hankkeen toteutuksesta ja tuloksista hankejulkaisussa.

On tullut aika kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita avusta ja tuestanne. On ollut ilo tehdä töitä teidän kanssanne.

Antti Panu, hankekoordinaattori

Matkalla osaajaksi -hanke

Työpajassa oli kolme koulutuksellista teemaa:

• Lapissa on tarvetta pitkään säilyville elintarvikkeille, esim. pakastekuivatulle retkiruualle, modernille teollisilla hapatteilla fermentoiduille kasviksille ja luonnontuotteille sekä täyssäilykkeille. Innolact Oy:n Jussi Heinonen esitteli yrityksensä, fermentoinissa käytettäviä teollisia hapatteita ja niiden toimintaa sekä tuotantohygieniaa. Edellä mainittujen tuotteiden teollinen valmistus vaatii erikoislaitteita ja tuoteturvallisuusosaamista, jota ajatusta varten PK-yrityksille suunnattu Säilyke-hanke on perustettu. 
• Elintarvikealan koulutukset ovat ponnahduslauta uusille yrityksille ja olemassa olevien yritysten kehittämiseen.  REDU:n elintarvikelaitekanta on monipuolinen aloittaville ja muille pienyrittäjille. Elintarviketilat on mahdollista vuokrata.
• Matkailussa on hyvät kasvumahdollisuudet paikallisille tuottajille. Lapin matkailijavirrat ovat kasvamassa ja myös kansainvälinen kesämatkailu on kasvamassa.  

Tuotekehityksessä aistinvarainen arviointi on erittäin tärkeä mittari, tuotteen ulkonäkö ja maku. Työpajan käytännön töinä maisteltiin pakastekuivattuja marjoja ja verrattiin edellisenä päivänä valmistettua hapankaalia vanhempiin eriin. Viimeisenä tehtävänä jokainen halukas pääsi pakkaamaan muffinssimassaa säilykepurkkiin.

Ensimmäisessä työpajassa vieraat kävivät tutustumassa elintarvikealan tiloihin ja Säilyke-hankkeesssa valmistettuihin tuotteisiin.

Kasvua tuotekehityksestä -työpajoissa syvennyttiin käytännön tekemiseen

Työpajojen alussa oli lyhyet koulutusintrot matkailun tarpeista. Lapin matkailussa on mahdollista korvata tuontituotteita paikallisilla tuotteilla, jos ne eivät ole liian arvokkaita. Matkailijat arvostavat paikallistuotantoa ja haluavat hankkia paikallisia matkamuistoja.

Työpajan käytännön toimintaan pyydettiin osallistujilta toiveita. Eniten osallistujia kiinnosti pakkaskuivaus ja korealaisen hapankaalin Kimchin fermentointi. 

Täyssäilykkeiden valmistuksessa kriittinen tekijä on riittävän tehokas steriloituminen autoklaavissa, jota mitataan lämpötilaloggerilla ja ohjelma laskee F-arvoa. F-arvon on oltava yli 3, jotta raaka-aineessa mahdolliset vaarallista botuliinitoksiinia muodostavan Clostridium botulinum -bakteerin itiöt kuolevat. Yleensä autoklavoinnissa käytetään varmuuskertoimia eli korkeampaa F-arvoa, koska autoklaavin kylmintä pistettä ei tunneta.

Toisessa työpajassa 13.2.2025 pakastekuivaimesta otettiin ulos yrttejä ja uusi erä laitettiin tilalle. Tuoksusta ja väristä pääteltiin, että kuivaus oli hyvin onnistunut. Laatu tarkastetaan jokaisesta kuivauserästä kosteusmittauksella, jonka on tuotekohtainen, mutta kirjallisuuden mukaan alle 8 %. 

Toisessa työpajassa valmistettiin myös lihasäilykkeitä ja halukkaat pääsivät purkittamaan säilykettä annostelijalla ja käyttämään purkin sulkijaa. 

20.2.2025 matkailukoulutuksen jälkeen laitoimme uuden tuote-erän pakkaskuivaimeen, valmistimme kombutsaa, bataattisosekeittoa ja teimme täyssäilykkeenä mustaherukkakiisseliä. 

Työpajaan osallistuneet jättivät pakastekuivaukseen omia tuotteita, sokeroituja pihlajanmarjoja, tatteja ja kuusenkerkkiä. Keskimmäisessä kuvassa on vadelmanlehti- ja vasemmassa valmista pakattua kimchiä. 

Teollisten hapatteiden etu spontaaniin fermentointiin on nopeus, joka vähentää tuotteen pilaantumista ja lopputuote on tasalaatuisempi. Teollisissa fermentoinneissa käytetään suojamikrobeja. Kombutsan ja kimchin valmistuksessa käytettävät suojamikrobit estävät tuotteita pilaavien homeiden ja hiivojen kasvua. Bakteereja vastaan vastaavaa suojaa ei ole, vaan E.coli ja L.monocytogenes ruokamyrkytysbakteerit on tutkittava omavalvonnassa suunnitelmallisesti.

Säilykehanke jatkaa yritysyhteistyötä, tietoiskujen ja työpajojen pitämistä

Työpajatapahtuma huipentui 25.2.2025 Lapland Creation: From Local Hands to Global Hearts -B2B myyntitapahtumaan, joka yhdisti matkailu- ja elintarvikealan toimijoita.Työpajat ja tapahtumat aktivoivat yrityksiä ja yhteistyökumppaneita hyödyntämään Säilyke-hankkeen tuotekehityspalveluita. Lapland Creations tapahtumasta saatiin uusia hankeasiakkaita. Työpajoja ja tietoiskuja on tarkoitus toistaa Säilyke-hankkeessa 2–3 kertaa hankkeen aikana, yritysten kanssa aikatauluista yhdessä sopien.

Lisätietoja:

Pertti Moilanen, 040 660 1327, pertti.moilanen@redu.fi
projektipäällikkö

Päätösseminaari järjestetään Lapin AMK Showroomissa (Jokiväylä 11) ja tarjolla on myös striimilähetys, jotta mahdollisimman moni pääsee osallistumaan. Projektipäällikkö Antti Panu esittelee seminaarissa hankkeen toimintaa ja saavutuksia. 

• Moninaisuuden tunnistaminen ja tukeminen
  Päivän yksi odotetuimmista puhujista on Dakota Robin, kansainvälisesti tunnustettu ihmisoikeuskouluttaja ja monimuotoisuuden sanansaattaja. Dakota tuo esiin tärkeitä taitoja, joita tarvitaan nykypäivän monimuotoisissa oppilaitoksissa. Hän korostaa rohkeutta olla oma itsensä ja kannustaa yhteisöjä rakentamaan turvallisempia tiloja kaikille. 
• Nuorten tukeminen vaikeissa tilanteissa
  Heikki Turkka, pitkäaikainen erityisopetuksen, lastensuojelun ja nuorisotyön ammattilainen, tuo seminaariin arvokasta näkökulmaa vaikeissa elämäntilanteissa olevien nuorten kohtaamiseen. Hän esittelee keinoja, joilla voidaan rakentaa luottamusta ja tukea nuorten hyvinvointia koulutusyhteisössä.  
• Yhteistyö on avain turvallisuuteen
  Päivän huipentaa paneelikeskustelu, jossa asiantuntijat keskustelevat nuorten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta oppilaitoksissa. Turvallisuus- ja työsuojeluvastaava Panu Leinonen puolestaan valottaa, kuinka yhteistyö on avainasemassa kriisinhallinnassa ja haastavien tilanteiden ratkaisemisessa oppilaitoksissa. 

Yhteisön voima oppilaitoksessa 

VAHVA-hanke on REDUn ja Lappian yhteistyöprojekti, jonka tavoitteena on edistää turvallisuutta ja hyvinvointia oppilaitoksissa. Opetushallituksen rahoittama hanke keskittyy oppilaitoshenkilöstön täydennyskoulutukseen, monialaisen yhteistyön vahvistamiseen sekä oppilaitosten turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Hankkeen puitteissa on toteutettu muun muassa laaja webinaarisarja mielenterveyden tukemisesta, moninaisuuden huomioimisesta ja  yhdenvertaisuudesta sekä harjoiteltu toimimista erilaisissa kriisi- ja poikkeustilanteissa ja kehitetty turvallisuuskulttuuria. Hankkeessa on myös vahvistettu oppilaitosten ja nuorisotoimen välistä yhteistyötä erityisesti Meri-Lapin alueella sekä kehitetty tukimateriaaleja turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Hankkeen kehittämistyö on nyt loppusuoralla ja on aika muistella menneitä sekä siirtää katse tulevaan seminaarin merkeissä. 

Hanke ja sen päätösseminaari nostavat esiin yhden keskeisen viestin: yhteistyöllä voimme rakentaa vahvempia, turvallisempia ja hyvinvoivia oppilaitosyhteisöjä. Kun oppilaitosten henkilökunta, opiskelijat ja asiantuntijat yhdistävät voimansa, syntyy käytäntöjä, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen.  

Seminaari tarjoaa arvokasta tietoa ja työkaluja kaikille, jotka haluavat olla mukana rakentamassa turvallisempaa ja osallistavampaa oppimisympäristöä.
Ilmoittaudu mukaan ja varmista paikkasi tärkeässä keskustelussa! 

Sanna Hiltunen

POPPI – Palvelualojen oppimisympäristöt ja työelämälähtöiset tutkinnon osat -hankkeessa on selvitetty osaamistarpeita, joita voitaisiin koulutuksella lähteä täyttämään. On kysytty, mitä ja miten matkailuala tarjoaa ja haluaa sekä mitä palvelun tarjoajat tarvitsevat menestyäkseen Lapin matkailussa. Hankkeen puitteissa olemme vierailleet erilaisissa toimintaympäristöissä sekä tutustuttu yrityksiin ja yrittäjiin, joilla on upeita ideoita ja luovuutta. Paikallisia osaajia, joilta löytyy halua kehittää toimintaansa kohti menestyksellistä toimintaa matkailun sesongeissa. 

Kävimme tutustumassa Ráfot Sauna&Relax -kauneushoitolaan Rovaniemellä ja Arctic Sauna World -saunamaailmaan Jerisjärvellä.

Olemme benchmarkanneet myös Stadin Ammattiopiston Meritalon oppimisympäristöä sekä oman yhteistyöyrityksemme SKY Beautyn ylellistä day spa-henkistä hoitolaa Helsingin keskustassa. Tällä hetkellä kartoitamme paikallisia hoitotuotteita, sillä tiedämme, että Lapissa on useita, pohjoisen luonnosta ammentavia hoitotuotesarjoja.  

Syksyllä pilotoitavan koulutuksen haku aukeaa pian

Palvelumuotoilu, tuotteistaminen, markkinointi, ennakointi, verkostoituminen ja vastuullisuus ovat avainsanoja Lappi Luksus-koulutuksessa, josta tulee paikallisesti tarjottava osa Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkintoon. Koulutuksen nimi on saanut inspiraationsa Lappi Luxus-hankkeelta, joka aloitti paikallisen osaamisen kehittämisen lappilasten tuotteiden ja palveluiden parissa.  

Koulutus on suunnattu työelämän osaajille sekä oppilaitoksen opiskelijoille, joilla on halu kehittyä matkailualalla toimijoiksi ja menestyjäksi omien palvelutuotteidensa hiomisella.  Koulutuksessa opettajina toimivat liiketoiminnan, matkailu-, hius- ja kauneus- sekä hyvinvointialan asiantuntijat. Koulutus sopii erinomaisesti työn ohessa tehtäväksi.  

Lisätietoja:
lehtori Maria Vanhala, 0400 219642, maria.vanhala(at)redu.fi 

Päätin lähteä Erasmus+ -vaihtoon, sillä minua kiehtoi ajatus ulkomailla työskentelemisestä ja uuden kulttuurin kokemisesta. Erityisesti Norja oli ollut pitkään haaveideni kohteena, sillä en ollut koskaan aikaisemmin käynyt siellä. Minulla on suuri kiinnostus norjalaista ruokakulttuuria kohtaan, ja erityisesti halusin oppia käsittelemään ja valmistamaan kuningasrapua. Sitä kuitenkin käytettiin hotellin keittiössä yllättävän vähän, sillä rapujen valmistus oli varattu erityisesti kuningasrapu-safarin oppaille. Sain silti maistella kuningasrapua kyllästymiseen asti sekä tutustua sen valmistukseen. 
  
Ennakkovalmistelut sujuivat suhteellisen helposti (suuri kiitos opettaja Marille), mutta jouduin luonnollisesti perehtymään käytännön asioihin, kuten asumisjärjestelyihin ja työtehtäviin. Oli myös tärkeää valmistautua siihen, että työpaikalla tulisin kohtaamaan monikulttuurisen työympäristön. 

Kuningasravut tulivat reissussa tutuksi.

Työskentely Norjassa

Päädyin työskentelemään Snowhotel Kirkenesissä, joka on tunnettu ympärivuotisesta jää- ja lumihotellistaan. Tämä ainutlaatuinen hotelli on monen matkailijan unelmakohde, ja se vetää puoleensa turisteja ympäri maailmaa. Snowhotel ei kuitenkaan ollut vain paikka, jossa asiakkaat yllätettiin jääveistoksilla – siellä tarjottiin myös muita elämyksiä, kuten kuningasrapu- ja husky-safareita, ulkojoogaa, saamelaiseen elämäntyyliin tutustumista paikallisen saamelaisen johdattamana sekä tietysti pakollinen ”aurora-hunting” eli revontulien metsästystä. 
  
Työpaikalla minut vastaanotettiin todella hyvin. Ilmapiiri oli avoin ja ystävällinen, ja hotellin pienen koon vuoksi uudet kasvot tulivat varsin nopeasti tutuiksi. Suurin osa henkilökunnasta oli kansainvälistä, mikä toi oman lisänsä työympäristöön. Pystyin kuitenkin nopeasti sopeutumaan työpaikan arkeen ja tutustumaan uusiin työtovereihini.

Sopeutuminen työympäristöön ja kulttuuriin

Snowhotelin henkilökunnan asuinolosuhteet olivat hyvät, sillä jaoimme tilan mukautetussa soluasunnossa, jossa oli kullekin oma vessa ja suihku. Keittiö ja olohuone olivat yhteiskäytössä. Asuinpaikka oli rauhallinen ja mukautui hyvin työrytmiin. 
  
Pääsin valmistamaan monenlaisia ruokia sekä osallistumaan erilaisten lautasannosten tekemiseen. Työtehtävät olivat vaihtelevia ja mielenkiintoisia, ja tämä piti mielen virkeänä koko jakson ajan. Sopeutuminen työhön oli helppoa, vaikka kielimuuri olikin aluksi pieni haaste. Keittiössä ei nimittäin työskennellyt yhtään norjalaista, vaan työntekijät olivat enimmäkseen puolalaisia, etelä-amerikkalaisia ja keski-eurooppalaisia.

Kirkkoniemessä asuu sijantinsa vuoksi paljon venäjänkielistä väestöä, joista suurin osa osaa norjaa, mutta englantia ei juurikaan. Opettelin vapaa-ajalla norjan kielen alkeita, jotta päivittäinen vuorovaikutus paikallisten kanssa olisi helpompaa.

Oppiminen ja kehitys

Itse asetin päämääräkseni oppia norjalaisten ruokien sekä erityisesti lautasannosten valmistamista, ja tässä tavoitteessa onnistuin hyvin. Opin paljon uutta, vaikka ohjausta ei aina ollut tarjolla samalla tavalla, mihin olin tottunut Suomessa. Ennen kaikkea opin tekemään itsenäisiä valintoja ja olemaan aktiivinen työssäni. Oman kokemukseni mukaan Suomessa on tapana perehdyttää uudet työntekijät perusteellisemmin, kun taas Norjassa töitä tehtiin enemmän omatoimisesti ja oppiminen tapahtui tekemällä. 

Jatkosuunnitelmat ja oppimisen hyödyntäminen

Tämä kokemus ei jäänyt vain yksittäiseksi matkaksi, vaan se herätti minussa vahvan kiinnostuksen Norjaa kohtaan. Harjoittelun aikana pääsin työhaastatteluun saman yhtiön toiseen ravintolaan, ja tällä hetkellä odotan jännityksellä, pääsenkö töihin Etelä-Norjaan ensi kesäksi! Tällaisista kokemuksista ei voi kuin oppia ja kehittyä, ja toivon, että tämä kokemus avaa ovia myös muille kansainvälisille mahdollisuuksille tulevaisuudessa. 
  
Erasmus+ -vaihto oli monella tapaa silmiä avaava kokemus, joka on auttanut minua ymmärtämään paitsi työelämää, myös omaa kykyäni sopeutua vieraaseen ympäristöön ja kulttuuriin. Suosittelen lämpimästi muille, jotka miettivät ulkomaille harjoitteluun lähtemistä – se on kokemus, joka jää mieleen pitkäksi aikaa! 

Tom Johansson, 
kokkiopiskelija

This demonstration explores alternative methods to 3D-print furniture by printing separate multiplanar parts on to a curved mold and assembling them into a final piece. In the next section, we take a closer look into the process, exploring its benefits and challenges for advancing 3D-printed furniture.

Coming to the world of large-format additive manufacturing (LFAM), some of the printed furniture pieces appeared notably heavier and bulkier compared to their traditionally manufactured counterparts that serve the same function. One of the reasons for that is the nature of the FGF material deposition process which does not yet in most cases allow for travel moves, relying instead on a continuous extrusion of material.

In simple terms, travel moves refers to the moments when the printer's nozzle moves between points without depositing material. Without the use of travel moves, excess material is sometimes deposited in areas where it is in effect unnecessary, which can add weight and bulk to the final piece. This inefficiency not only influences the production process but also raises questions about sustainability and excessive material use.

Addressing these challenges is essential for raising the quality and variety of 3D-printed furniture and establishing 3D-printing as a practical, sustainable alternative to traditional manufacturing methods.

Design

The most crucial part of the printing process is the initial design phase, where the object takes shape, and the manufacturing workflow is carefully planned. These two elements must work seamlessly together to ensure a successful final outcome. 

It is important that designers understand the capabilities and limitations of the technology and apply them to designs in ways that allow for the creation of pieces that are feasible to produce. The pieces were designed by my colleague Maxim Narbrough and evolved into a product through the collaborative efforts of our team.

The geometries were designed entirely using Grasshopper, a visual programming interface integrated into Rhinoceros 3D, a widely used CAD software. Grasshopper was used to develop customized algorithms to shape a printable object, while maintaining full control over key variables, such as bead overlap (how the strands of printed material connect) and the minimum radius of the print path, which are essentials to achieve aesthetically pleasing print. 

We also wanted to take advantage of our extruder’s (CEAD E25) ability to print a large volume of material, in this case a bead with a layer height of 5mm and width of 30mm. A bigger bead can be beneficial when printing on a curved surface. Most importantly it requires printing at slower layer times, which also means slower movements of the robot. This helps the robot maintain a more consistent velocity of the axes, especially in sharp turns or other places where the robot orientation needs to change drastically in a short time frame. From previous experiments, we know that unwanted jerking and acceleration of the robot can quickly result in visible marks, surface deformations, or uneven material deposition.

This shows the importance of factoring in bead dimensions when designing for conformal LFAM (3D printing large structures on freeform surfaces), not only for the aesthetics and functionality of the part, but also for the technical manufacturing process. 

Manufacturing Workflow

The fabrication process was primarily carried out using CEAD’s AM Flexbot, a robotic-based hybrid manufacturing cell that combines large-format 3D printing and milling into a single turnkey system. First, a minimal mold was printed and milled to its final shape. For the mold, only the necessary surface area was printed to minimize material use and reduce printing and milling times. 

To improve adhesion for the next stage, the surface was lightly coated with regular PVA wood glue. Once the mold was prepared, the final part was printed. Subsequently the extruder was again swapped for the milling spindle to drill alignment holes for the furniture screws. 

Machining the mold and then printing the part on top using Sulapac Flow 1.7 

Challenges

The main challenges in the process were caused by warping, a common issue resulting from material shrinkage as the printed material cools down. In this case, it caused the tips of the printed part to lift off from the mold. Unfortunately, this was the same area where drilling for fixtures needed to be done, which inevitably led to inaccuracies. After a couple of attempts, we were able to predict the effect and adjust the hole positions in the CAD model accordingly to achieve satisfactory results. Warping is difficult to completely eliminate, especially when printing in an open atmosphere without a heated chamber. However, with high-performance, properly dried material, well-tuned print parameters, and carefully designed geometry, the negative effects can be minimized quite well.

Warping causing the print to lift off from the substrate (on a previous iteration of the mold).

However, warping was not the only technical issue we faced. Another common difficulty, especially when printing with larger beads, is material pulling away from outside corners. This issue is somewhat dependent on material properties, but with both materials used—UPM Formi 3D 20/19 and Sulapac Flow 1.7—the results were similar.

This problem was known already before, so we had developed an algorithm, again, using Grasshopper where also the slicing and postprocessing was done, that detects different curvatures of the print path and slows down the feed rate in curves. This gives the soft extruded material more time to cure and stick to its intended position without being pulled away by the moving nozzle.  On the other hand, speed is gradually increased in straighter sections to still reach the desired layer time. The function is controlled with a set multiplier which determines how much the speed can alter during the print. Slowing down in turns can also reduce the previously mentioned issue of unwanted jerks and accelerations. 

Difference in outside curves caused by the described material pulling. The designed geometry boundaries were machined to visualize the deviation.

Process Times

The printing time for one section of the table leg is 45 minutes, and the drilling operation itself takes less than 5 minutes. However, there are few bottlenecks in the process slowing down the production. One issue is the wait time for the extruder’s top heat zone to cool down below 100 degrees before it can be switched to the milling spindle, which takes about an hour. A potential solution especially in a microfactory setting, could be to implement a cobot (a collaborative robot) or a second robot to perform the drilling.

For the bar chairs, we machined a jig from MDF board using our Biesse 5-axis wood CNC, which was then used for more time-efficient drilling.

Additionally, since the part needs to cool down for at least half an hour before it can be released from the mold and the next one started, a way to streamline the process could be to add one or more additional molds. This would allow for an uninterrupted workflow, notably improving productivity.

A machined drilling jig holds the workpiece with vacuum suction.

Conclusions

To conclude, this demonstration is not only about showcasing the technical capabilities of LSAM but also about exploring additional solutions for small scale mass-production of 3D-printed furniture. Modularity enables efficient packing of the final product, helping to reduce shipping costs. However, it also requires precise and repeatable printing and manufacturing processes to ensure convenient assembly. 

The pieces were at display and served as a functional stand furniture for the Finland Pavilion at Formnext 2024, the world’s most important trade fair for the additive manufacturing industry, held in Frankfurt from November 19 to 22, 2024.

Severi Salmirinne,
Specialist in large format additive manufacturing

This remarkable event brought together 34,400 visitors and 860 exhibitors from around the globe, showcasing cutting-edge technology across a sprawling 54,000 square meters. This year’s exhibition marked FormNext’s ninth anniversary and an exciting milestone: the debut of REDU’s capabilities and achievements on the international stage.

As part of the EU and ELY (Centre for Economic Development, Transport and the Environment) -sponsored 3DTY project, the REDU team Maxim Narbrough, Jakob Haerting and Severi Salmirinne proudly participated in DIMECC’s Finnish Additive Manufacturing Ecosystem (FAME) “Finland Pavilion.” The joint stand aimed to position Finland and its companies as prominent players in the additive manufacturing sector. REDU, alongside the other 3DTY project partners, supplied the majority of the 3D-printed objects showcased at the pavilion, and these items quickly became standout attractions, earning widespread positive feedback.

The team’s designs included northern lights panels adorning the bar, custom wall panels for their stand, bar tables, stools, and smaller seating elements. Larger printed chairs were contributed by REDU’s 3DTY partner, Savonia. Their innovative creations captured the interest of established industry players such as La Máquina and CEAD. The latter even conducted an on-site interview with the team, highlighting their contributions at both the CEAD and 3DTY stands.

Feedback from attendees underscored the team’s success. One visitor’s comment about the bar tables and small stools summed it up perfectly: “Not to be rude, but this looks so much like a finished product that I don’t think people realize it is actually printed.” Such remarks reaffirmed the impact of REDU’s designs and innovation.

The REDU team is already looking ahead to Formnext 2025, with aspirations for an exciting collaboration with CEAD. Until then, see you next year!

REDU featured on CEAD’s partner wall with industry giants such as BMW and Siemens. The REDU team poses for a photo-op alongside CEAD’s Michiel Jacobi.

On the first day of FormNext 2024, DIMECC hosted a reception at the “Finland Pavilion,” attracting many attendees who came to see the prints we presented.

An overview of the entire Finland Pavilion.

Jakob Haerting,
Specialist

Tapahtuma tarjosi kattavan katsauksen sotealan mahdollisuuksiin. Työnantajat esittelivät avoimia työpaikkojaan ja tulevia osaajatarpeitaan, oppilaitokset puolestaan kertoivat alan koulutusvaihtoehdoista. Vierailijat pääsivät kuulemaan alanvaihtajien kokemuksia ja tutustumaan hyvinvointiteknologiaan sekä oppimisympäristöihin. Kohtaamismarkkinat osoittivat tarpeellisuutensa, joten onnistunut konsepti saa jatkoa.

Vauhtia ammattisiirtymiin -hanke tukemassa yhteistyötä

Kohtaamismarkkinat ovat osa hankkeen tavoitteita, jotka keskittyvät oppilaitosten, työllisyyspalveluiden ja työnantajien välisen yhteistyön tiivistämiseen. Tavoitteena on edistää osaavan työvoiman saatavuutta, ammatillista liikkuvuutta sekä kehittää moniammatillisia palvelumalleja ja yhteistyörakenteita Rovaseudun työllisyysalueella, johon kuuluvat Rovaniemi ja Ranua.

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionilta ja sen toiminta jatkuu elokuuhun 2026 saakka. Tapahtumat, kuten Polkuja töihin -kohtaamismarkkinat, ovat erinomainen esimerkki siitä, miten yhteistyö voi avata uusia urapolkuja ja mahdollisuuksia sotealalle.

Kiinnostuitko yhteistyöstä?

Mikäli haluat kuulla lisää tapahtumasta tai keskustella yhteistyömahdollisuuksista, ole rohkeasti yhteydessä hankekoordinaattori Milla Vaaralaan. Yhdessä voimme rakentaa sujuvampia polkuja työelämään ja edistää alan houkuttelevuutta.

Seuraa hankkeen toimintaa ja pysy kuulolla tapahtumakuulumisista – helmikuu 2025 lähestyy!

Vauhtia ammattisiirtymiin (ESR+)
Päätoteuttaja: Rovaniemen kaupunki
Osatoteuttajat: Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU ja Lapin yliopisto
Hankkeen tavoite: Osaavan työvoiman saatavuuden ja ammatillisen liikkuvuuden edistäminen sekä asiakaslähtöisten palvelumallien kehittäminen Rovaseudun alueella.

• Hankkeen verkkosivu
• Uraohjauksen ajanvaraussivut

Milla Vaarala
hankekoordinaattori
puh. 040 487 7570
milla.vaarala(at)redu.fi

Sesonkityöntekijöiden oppisopimuskoulutus järjestetään uudelleen ensi talvikaudella 2025-2026, jolloin matkailuyrityksillä on taas loistava mahdollisuus perehdyttää kausityöntekijöitään Lapin matkailuun ja sen toimintaympäristöön.   

Kokin perustutkinto englanniksi alkaa keväällä 2025 

Uusi englanninkielinen ravintola- ja cateringpalveluiden perustutkinto, kokki on koulutustarjonnassa ensi keväänä 2025. Kyseessä on REDUn ensimmäinen ammatillinen toisen asteen tutkinto, joka järjestetään kokonaan englanninkielisenä. Koulutuksen kohderyhmää ovat sekä jo maahanmuuttaneet että kansainväliset hakijat. Koulutusaika on 11.3.2025 - 31.5.2027 ja koulutus järjestetään lähiopintoina Rovaniemellä. 

EN

Apprenticeship training for seasonal workers in the tourism industry will soon start in Rovaniemi

REDU’s Apprenticeship training for seasonal workers in tourism is soon taking place in Rovaniemi. The training brings together people from all over the world working for the winter season in the tourism industry in Lapland.  

Students choose an orientation depending on their job position: Hospitality Expert (e.g. waitress/waiter, receptionist, housekeeper, etc.) or Artist of Local Food (e.g. restaurant cook, kitchenhand etc.). Student will earn 30 competence points, which can be incorporated in the vocational upper secondary qualification in tourism, restaurant and catering services or nature and environment.  

During November students participate either on contact teaching period or perform these studies online through Open Moodle learning platform. All the students will be educated with Hygiene and Alcohol proficiency certificates and furthermore they will spend a day outdoors cooking and serving traditional Lappish dishes by fire. After this they will start their winter season with good confidence working in tourism companies and of course simultaneously they will be learning through their work. 

This local qualification unit will take place again next winter season 2025-2026, giving the chance to employers to provide a good introduction to their employers. They will be familiarized with Lapland region, the tourism industry here and its operational environment.  

Vocational qualification Cook starting in English in spring 2025

New vocational upper secondary qualification in Restaurant and Catering Services, Restaurant cook is starting next spring. This is REDU’s first vocational upper secondary qualification, that will be organized completely in English language. Training period is from 11.3.2025 to 31.5.2027 as contact teaching studies in Rovaniemi.

Lisätietoja/More information:
Mirva Akkanen, puh./tel. +358 40 184 6939, mirva.akkanen@redu.fi
 

Rovaniemen ryhmä vastasi ruokasuunnittelusta, ja osa ruoista valmistettiinkin luonnossa nuotiolla. Linja-automme starttasi Rovaniemeltä elokuun toisella viikolla, ja osa matkalaisista liittyi seuraan Kittilästä. Siitä alkoi nelipäiväinen seikkailumme Pohjois-Kalotin upeisiin maisemiin!

1. päivä: Iltakävely Salmivaaralle ja nuotiolla herkuttelua

Saavuimme Kilpisjärvelle iltapäivällä ja majoituimme kuuden hengen huoneistoihin. Ensimmäisenä iltana suuntasimme iltakävelylle Salmivaaralle, josta avautui upea näkymä Saana-tunturille ja Kilpisjärven kylään. Illalla koko ryhmä kokoontui Tsahkaljärvelle kokkaamaan. Meidän ryhmämme vastasi illan ruoasta, joka oli hauska ja maistuva yhdistelmä varrastikkuja – kukin sai valita itse täytteet, kuten lihapullia, makkaraa, sipulia ja paprikaa. Jälkiruoaksi nautittiin perinteisiä lättyjä, jotka valmistettiin tulen äärellä.

2. päivä: Vaellus Hestenin huipulle ja auringonlasku Senjassa

Heräsimme aikaisin aamiaiselle ja valmistelimme matkaeväiksi kalakeiton ruokatermoksiin. Matka jatkui kohti Senjaa, jonka upeat maisemat tekivät vaikutuksen jo bussimatkalla. Pysähdyimme Finnsnesissä kauppaostoksille, ja muutaman tunnin ajon jälkeen saavuimme Hestenin vaellusreitin aloituspisteelle. Kahden tunnin vaellus huipulle palkittiin henkeäsalpaavilla maisemilla.

Vaelluksen jälkeen jatkoimme Hamn i Senjaan, joka sijaitsi kauniilla paikalla aivan meren rannassa. Illalla söimme kallion laella kakkosryhmän valmistamia pitaleipiä ja nautimme upeasta auringonlaskusta – päivä oli täydellinen.

Hamn i Senja.

3. päivä: Uinti Blåvatnetilla ja paluu Kilpisjärvelle

Kolmannen päivän ohjelmassa oli retki Lyngenin alueelle, joka oli noin parin tunnin ajomatkan päässä. Lähdimme patikoimaan Blåvatnetin jäätikköjärvelle, jossa rohkeimmat meistä pulahtivat uimaan hyiseen veteen. Uinti oli virkistävä kokemus kuuman päivän päätteeksi. Paluumatkalla pysähdyimme syömään eväitä ja nautimme kauniista maisemista.

Illaksi palasimme Kilpisjärvelle ja samaan majoituspaikkaan kuin ensimmäisenä yönä. Koska saavuimme myöhään, päätimme jättää nuotioruoan väliin ja valmistimme huoneistossa nachopellin, jonka nautimme yhdessä iltamyöhään.

Blåvatnet

4. päivä: Maisemavaellus ja kotiinpaluu

Viimeisenä aamuna saimme nukkua hieman pidempään. Aamiaisen jälkeen pakkasimme tavarat ja söimme termoksiin ladattua nakkikeittoa ennen lähtöä. Matkalla pysähdyimme Muotkatakassa, Suomen korkeimmalla kohdalla, jossa kiipesimme Leutsuvaaran huipulle ihailemaan maisemia.

Kotimatkalla teimme vielä yhden pysähdyksen Sannanputiikissa, missä saimme mahdollisuuden tehdä ostoksia ja nauttia viimeisen kerran yhdessä keittolounasta. Nelipäiväinen matkamme päättyi, ja palasimme kotiin monta kokemusta rikkaampina.

Matka oli upea yhdistelmä luonnossa liikkumista, yhdessä kokkaamista ja uusien ihmisten tapaamista. Erityisesti mieleen jäivät huikeat maisemat, retket ja illat nuotion äärellä. Tämä matka teki Pohjois-Kalotin alueesta tutun ja rakkaan meille kaikille.

Teksti ja kuvat:
Iiris Heikkinen
matkailualan opiskelija

Oppisopimuskoulutukset kansainvälisille työntekijöille

REDUn oppisopimuskoulutukset ovat osoittautuneet menestykseksi. Kansainvälisille sesonkityöntekijöille suunnattu Apprenticeship Training for Seasonal Workers keräsi viime talvena kiitosta pilottiyrityksiltä. Yritykset kokivat, että koulutukseen osallistuneet työntekijät olivat paremmin perehtyneet Lapin matkailun toimintaympäristöön ja valmiimpia aloittamaan työt kuin muut työntekijät. Koulutuksen aikana työntekijöille myönnetään myös anniskelu- ja hygieniapassit, mikä helpottaa heidän työskentelyään matkailualalla.

Lisätietoa ja haku koulutukseen täältä.

Master Class of Bartending and Hospitality

Ravintola-alalla jo työskenteleville suunnattu Master Class of Bartending and Hospitality on englanninkielinen oppisopimuskoulutus, joka johtaa ammattitutkintoon. Tämä koulutus on suunnattu erityisesti niille, joilla on jo kokemusta alalta ja jotka haluavat kehittää osaamistaan esimerkiksi esihenkilötehtäviin tähtäävissä rooleissa.

Lisätietoa ja haku koulutukseen täältä.

Uusi verkkokurssi: Introduction to Sustainable Tourism

Tänä syksynä REDUlla käynnistyy uusi englanninkielinen verkkokurssi Introduction to Sustainable Tourism, joka tarjoaa viiden osaamispisteen verran ajankohtaista tietoa kestävän matkailun teemoista. Kurssilla käsitellään muun muassa esteettömyyttä ja monimuotoisuutta, paikalliskulttuuria ja perinteitä sekä vastuullista viestintää. Kurssi on avoin kaikille matkailualalla työskenteleville, ja se suoritetaan kokonaan verkossa. Opiskelijat voivat edetä omaan tahtiinsa ja kurssin suorittamisesta saa osaamismerkin Open Badge Passportiin.

Lisätietoa Artesaanin matkassa -hankkeen sivulta.

Vaikka REDUn tarjoamat koulutukset toteutetaan englanniksi, mukaan ovat tervetulleita myös suomenkieliset opiskelijat. Koulutukset tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden kehittää englanninkielistä ammattisanastoa ja luoda kansainvälisiä verkostoja – hyviä syitä tarttua tilaisuuteen ja hakeutua opiskelemaan!

Englanninkieliset koulutukset toteutetaan yhteistyössä Matkailualan englanninkieliset koulutuspilotit Lapissa ja Kestävän matkailun osaamismerkit -hankkeiden kanssa.

projektisuunnittelija Maria Kanala
tuntiopettaja Mirva Akkanen

Harjoittelun kohteena oli Pohjois-Espanjan Galiciassa Doaden kylässä toimiva perheomisteinen viinitila Adega Alguiera.

Vuokra-asunnon löysin lähimmästä kaupungista Monforte de Lemosista. Asunnolta viinitilalle oli viidentoista kilometrin matka, julkisen liikenteen palvelut suppeat ja työmatkapyöräily vuoristoisilla teillä tuntui hurjalta. Tarvitsin siis auton työmatkoja varten. Monforte de Lemosin kv-koordinaattori, Artemia, auttoi minua vuokraamaan auton paikallisesta liikkeestä ja muutenkin sain häneltä paljon tukea.

Sain harjoitteluun Erasmus-apurahan. Monforte de Lemokseen matkustaminen oli melko kallista, asunnon vuokra korkea ja vuokra-autoon meni rahaa. Apurahalla sain onneksi katettua enimmän osan kuluista.

Samalla viinitilalla oli edellisenä vuonna ollut REDUn opiskelija ja sain häneltä paljon hyviä vinkkejä harjoittelun järjestelyihin, työskentelyyn ja vapaa-ajalle.

Työskentely viinitilalla

Viinitila, tilan viinikauppa ja ravintola ovat avoinna kuusi päivää viikossa. Tilalla työskentelee kolme opasta, joiden tehtävänä on ylläpitää vierailujen varauslistaa, järjestää viinitilaesittelyitä, viininmaisteluita sekä työskennellä viinikaupassa. He huolehtivat myös maisteluiden valmisteluista (pöytien kattaminen, esitteiden esille laittaminen, viinipullojen avaaminen) sekä jälkitoimista (lasien pesu, pöytien siivoaminen, yleinen siisteys). Toimin oppaiden apuna ja tein osittain samoja tehtäviä kuin hekin. Minulla ei ollut aiempaa osaamista viininvalmistamiseen, rypälelajikkeisiin tai paikallisiin viineihin, mutta sain tilalla hyvän perehdytyksen. Tilan asiakkaista noin 95% oli espanjankielisiä, mikä rajoitti työskentelyäni esittelyissä. Perehtymisen jälkeen sain kuitenkin tilaisuuksia työskennellä itsenäisesti englanninkielisten asiakkaiden kanssa.

Työympäristönä Adega Algueiran viinitila oli unelma! Viinitilan omistajat, oppaat, tuotannon sekä ravintolan työntekijät ottivat minut vastaan todella ystävällisesti ja koin olevani yksi tilan työntekijöistä. En saanut palkkaa, mutta paikalliseen tapaan sain töissä ilmaisen lämpimän aterian.

Maryfer-opas kertoo tilan viininviljelmistä ja minä tarjoilen maistiaisia.

Montako viinilasia mahtuu yhteen käteen?

Vapaa-aika

Monforten ja Doaden lähialueiden turismi perustuu viiniin, kauniisiin maisemiin, ulkoiluun ja alueen historiaan. Matkailijalle auto on välttämätön. Vapaa-ajalla tutustuin useisiin historiallisiin kohteisiin (luostari, kirkko, perinteinen saven valaminen, keski-aikainen luola) ja kävin monilla näköalapaikoilla ihailemassa jyrkkiä vuoren rinteitä ja kauniita jokimaisemia. Alueesta on tehty todella monipuoliset nettisivut matkailijoita varten. Miltei joka kylässä on turisti-info, josta saa karttoja ja hyviä vinkkejä vierailukohteiksi. 

Tunnelmat matkan jälkeen

Mikä yllätti minut? Säätila oli melko kylmä ja useina päivinä satoi. Jouduin jopa ostamaan toppatakin, etten palelisi. Alueen asukkaiden englannin kielen taito oli parempi kuin olin odottanut. Yllättävän monessa paikassa oli vähintään yksi englanninkieltä puhuva.

Eniten kuitenkin yllätyin siitä, kuinka ihana kokemus harjoittelu oli. Se ylitti kaikki odotukseni. Opin paljon uusia asioita, sain niistä itsevarmuutta, minulla on nyt mukavia uusia ystäviä ja sydämessä on erityinen paikka Galicialle.

Suosittelen kansainvälistä vaihtoa jokaiselle! Lisätietoja saa kv-ohjaajilta ja omilta opettajilta.

Virve Kivelä
matkailualan opiskelija

The model was created in Siemens NX 2212, and features the REDU logo as well as a wavy surface pattern. The dimensions of the two outer panels are 165x1941x717mm (LWH) and the middle panel measures 117x1941x880mm. As for the print, we opted to use UPM’s Formi 3D 20/19 material, printing a bead of 4x1mm with a layer time of 20sec.

Finished Elements

Each element took nearly 11h to print and consumed roughly 13kg of material. A coat of clear water-based lacquer was applied to protect the surface from dirt, and to test the lacquer’s compatibility. All three panels fitted perfectly into place and were mounted using French cleats. Our electrical department kindly provided us with the LED strips to light the wall from the inside. The panels and light changed the feeling of the entire space, and created a nice atmosphere for our students. The process provided us with invaluable insights, which we can use to create even better panels for our stand at Formnext 2024.

Picture: Preparing the print with Siemens NX

Observations

Although our CEAD AM Flexbot could print the entire element at once, we decided to split it into three sections to prevent warping at the base. Only very slightly warping occurred, validating our precautions. Inter-layer adhesion was also strong enough to suspend the panel from a French cleat, attached via 4 screws with large washers. However, what we did not anticipate was that such a thin element would start to sway under the regular movement of the robot once it reached a sufficient height. This caused the print to exhibit an additional surface pattern across the last 300-400mm of the panel, which is comparable in appearance to something like braided spaghetti. To prevent this when printing such a fine bead and narrow part, it seems advisable to limit the panel height to a value between 1000-1200mm.

Picture: Close up image of the panel surface.

Jakob Haerting,
Specialist for CNC-Machining and 3D Printing

This case study was carried out as part of the 3DTY 3D-Printing Collaboration Project, co-funded by the EU’s European Regional Development Fund (ERDF).
For more information please visit our project websites:

• 3DTY
• 3DTY - 3D-tulostuksen yhteishanke - REDU
  

Tavoitteena oli lisätä henkilöstön toimintavarmuutta yllättävissä tai poikkeustilanteissa. Rastitehtävät vaihtelivat jonkin verran yksiköiden välillä perustuen alan tai yksikön esittämiin toiveisiin tai kyselyssä esiin tulleisiin erityispiirteisiin. Koulutuksessa hyödynnettiin mm. draamapedagogisia keinoja, vertaisoppimista ja havainnointia. Toiminnallisuudella tavoiteltiin sitä, että osallistuva ryhmä lähtisi kokeilemaan erilaisia tapoja ratkaista havaittua ongelmaa. Muut osallistujat voivat tarkkailemalla ja keskustelemalla pohtia miten mahdollisesti itse olisivat tilanteessa toimineet. Yhtä oikeaa ratkaisua tai vastausta ei moniinkaan tilanteisiin ole, sillä meillä henkilöinä on hyvin erilaisia taustoja, osaamista, toimintavalmiutta ja taustatietoja tilanteista tai kohdatuista henkilöistä. Yhteinen keskustelu ja erilaiset näkökulmat ratkaisuista kehittävät omaa ajattelua siitä, miten voisi toimia erilaissa tilanteissa.  

Toinen Lappian turvallisuusalan toteuttama koulutus keskittyi uhkaavan henkilön kohtaamiseen. Näitä koulutuksia toteutettiin 13 kpl huhti-toukokuun aikana ja niihin osallistui 303 REDUn henkilökunnan edustajaa. Koulutuksessa keskityttiin uhkaavan henkilön tunnistamiseen, taustatekijöihin ja olosuhteisiin, jotka voivat muuttaa arkisenkin tilanteen uhkaavaksi sekä keinoihin, joilla voi ennaltaehkäistä tilanteiden kehittymistä vaarallisiksi. Luentopainotteisessa koulutuksessa tehtiin myös muutamia toiminnallisia harjoituksia liittyen henkilön poistamiseen tilasta tai otteesta irrottautumiseen.  

Uhkaavan henkilön kohtaaminen -koulutuksen harjoittelua REDUn Jänkätiellä.

Turvallisuuteen liittyvien koulutusten lisäksi henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua kerran kuukaudessa lähetettyihin VAHVA-webinaareihin, joissa aiheet liittyivät enemmän erilaissa elämäntilanteissa olevien opiskelijoiden kohtaamiseen ja tukemiseen. Webinaarit olivat tarjolla Lappian ja REDUn henkilöstölle sekä muille sidosryhmille. Kevään webinaareissa aiheina olivat: “Päihde ja rikoserityisen nuoren tukeminen”, “Mielenterveydellä oireilevan nuoren kohtaaminen”, “Uupuneen opiskelijan tukeminen”, “Nepsy-opiskelijan mielenterveyden vahvistaminen” sekä “Yhdenvertaisuutta edistävät toimintatavat oppilaitoksessa”. Webinaarien puhujina toimivat eri organisaatioiden asiantuntijat mm. Katu-hankkeesta, Mieli ry:stä ja Ekvalitasta. Webinaareihin rekisteröityneillä on mahdollisuus katsoa myös tallenne ja yhteensä webinaareihin rekisteröityi 544 henkilöä ja suorana webinaareja seurasi 284 henkilöä.  

Hankkeen webinaarit jatkuvat syksyllä 2024 samalla konseptilla, joka kuun viimeinen keskiviikko klo 14.30. Rekisteröitymislinkit avataan kesän aikana. Turvallisuuskoulutuksien osalta syksyllä hankkeen toimesta päästään puolestaan kouluttamaan Lappian henkilöstöä, joten loppuvuodesta 2024 sekä Lappian että REDUn henkilöstö on käynyt läpi kattavan täydennyskoulutuksen turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyen. VAHVA-hanke on nyt puolessa välissä ja koulutusten jälkeen on hyvä keskittyä kehittämään oppilaitosten turvallisuus- ja hyvinvointikulttuuria eteenpäin, jotta meillä jokaisella olisi hyvä opiskella ja työskennellä Lapissa. 

Sanna Hiltunen,
projektipäällikkö

Elämä vie välillä yllättäville poluille ja uudet mahdollisuudet voivat avautua odottamattomista paikoista. Ajatus uudelle alalle kouluttautumisesta aikuisena voi tuntua  monimutkaiselta ja haastavalta, mutta se koetaan lopulta palkitsevana ja innostavana. Tähän blogiin haastattelimme toisen vuoden opiskelijaa Ninaa ja ensimmäisen vuoden opiskelijaa Jania, jotka molemmat vaihtoivat rohkeasti alaa, löytäen intohimon sosiaali- ja terveysalan parista.

Nina löysi hoitotyön omaishoitajuuden kautta. Hän oppi hoitajuudesta ja siihen liittyvästä byrokratiasta toimiessaan omaishoitajana omalle vanhemmalleen. Nina päätti opiskella Lapin koulutuskeskus REDUssa lähihoitajaksi ja on opintojen aikana oppinut hoitotyöstä sekä esimerkiksi ergonomisista työtavoista, joista olisi ollut hyötyä omaishoitajanakin. Lisäksi Nina on aloittanut väyläopinnot Lapin ammattikorkeakoulussa ja tähtää sairaanhoitajaksi. Häntä motivoivat sosiaali- ja terveysalan monipuoliset mahdollisuudet sekä merkityksellinen työ.

Jani puolestaan on työskennellyt monilla eri aloilla ennen kuin löysi paikkansa sosiaali- ja terveysalalta. Hygieniapassin suoritettuaan hän meni palvelutaloon tekemään avustavia töitä. Siellä hän huomasi nauttivansa asiakkaiden kanssa työskentelystä ja sai paljon kiitosta työotteestaan sekä asiakaspalvelutaidoistaan. Lähihoitajaopinnot alkoivat tammikuussa ja opintoja on sujuvoittanut aiempi kokemus IT-alalta sekä aito halu työllistyä alalle. Janin suunnitelmissa onkin siirtyä oppisopimusopiskelijaksi kevään aikana. Oppisopimusopiskelijana Janin on mahdollista suorittaa tutkinto loppuun työnantajalla näyttöjen avulla.

Molemmat Nina ja Jani kannustavat muita harkitsemaan rohkeasti alanvaihtamista. Jani korostaa, että uusien mahdollisuuksien tutkiminen voi avata ovia odottamattomiin suuntiin. Nina kannustaa lämpimästi kokeilemaan hoitoalaa, vaikka työikää olisi jäljellä vähemmänkin. Nina ja Jani ovat molemmat esimerkkejä siitä, miten aikuisiällä voi löytää uuden intohimon ja merkityksellisen työn. Aina on mahdollista kääntää uusi sivu elämässä ja löytää kutsumuksensa sekä oppia uutta, olipa ikä tai edeltävä ammatti mikä tahansa.

Mikäli sinulle heräsi pieni tai iso kipinä alan vaihtoa kohtaan sotealalle, ota yhteyttä Vauhtia ammattisiirtymiin -hankkeen uraohjaajiin! He auttavat sinua etsimään juuri sinulle sopivan polun sotealalle kouluttautumiseen tai työllistymiseen. Tämän linkin kautta pääset varaamaan ajan uraohjaajalle: https://ajanvaraus.rovaniemi.fi/fi/vauhtia-ammattisiirtymiin

Kaisa Koskimäki, kehittäjä/uraohjaaja

Milla Vaarala, hankekoordinaattori/uraohjaaja

OSAO:n Kaukovainion yksikössä tuulivoiman huolto- ja kunnossapitokoulutuksen ammattitutkinnosta vastaava lehtori esitteli oppimisympäristöä sekä koneasennuksen ja kunnossapidon ammattitutkinnon sisältöä. Tutustuimme heidän hankkimaansa tuulimyllyn naselliin eli konehuoneen pienoismalliin, minkä tarkoituksena on antaa opiskelijoille vianpaikannukseen liittyviä harjoitustehtäviä. Opiskelijat saavat etsiä käytännössä vian, mikä ilmenisi oikeassa tuulimyllyssä ja suorittaa simuloinnin, jonka avulla vika saadaan paikannettua ja korjattua. Saimme myös tutustua viihtyisästi toteutettuihin opiskeluympäristöihin, joissa OSAO tarjoaa opiskelijoille innostavat puitteet käytännön harjoitusmahdollisuuksien myötä.

Kuva 1. Opetuskäyttöön rakennettu Tuulimyllyn naselli

Vierailumme aikana kävimme keskusteluja myös opetettavien alojen opintosisällöistä, hankekannasta sekä tuulivoima-alan työllisyydestä Pohjois-pohjanmaan alueella nyt ja tulevaisuudessa. Saimme paljon hyviä vinkkejä ja kannustusta hankkeellemme. Lisäksi mahdollista yhteistyötä tulevaisuudessa haluttiin korostaa ja saimme kutsun tulla uudestaan vierailulle, kunhan hankkeemme on lähtenyt käyntiin.

Seuraavana päivänä lähdimme kohti Simoa, missä meillä oli sovittuna Vestas Finland Oy:n kanssa tutustuminen heidän Simon huoltovarastoon. Huoltovarasto on rakennettu vanhan taimitarhan tiloihin ja siellä on tilat niin materiaaleille, kuin henkilöstölle. Toimitiloissa huomasi hyvin nopeasti, että kyseessä on maailmanlaajuinen tuulivoima-alan huolto- ja kunnossapitoon keskittynyt yritys, koska yrityksen palveluksessa olevien työntekijöiden liikkuvuus ympäri maailmaa oli suurta ja Simossa oli paikallisen henkilökunnan lisäksi työntekijöitä mm. Tanskasta. 

Henkilöstön kanssa keskustellessamme esille nousi eritoten tuulivoima-alan GWO-koulutukset sekä uuden työntekijän perehdyttämiseen käytettävä aika. Vestas näkee jokaisen uuden työntekijän sijoituksena yrityksen työtarpeeseen, vaikka uusien työntekijöiden koulutus on aikaa vievää ja perehdytys aloitetaan siltä tasolta, että uusi työntekijä ei tiedä mitään tuulivoimasta. Tämä näkyy myös palkkauksessa siten, että aloittavan työntekijän palkka on pienempi, mutta palkkakehitystä tapahtuu nopealla aikataululla. Suurin este urahaaveille tuulivoimaloiden huolto- ja kunnossapidon parissa on Vestas Finlandin mukaan kuntotesti. Alan kuntotestivaatimuskriteerit ovat kovat ja lisäksi englantia tulee osata hyvin, koska työkielenä käytetään englantia.

Kuva 2. Vestas Finlandin huoltovarastolla Simossa

Meille kerrottiin myös, että tuulivoimaloiden huolto- ja kunnossapidon pariin tarvitaan paljon työvoimaa lähitulevaisuudessa. Lisäksi alaa halutaan tuoda enemmän esille, varsinkin ammattikoulutuksen tasolla. Vaikka pohjakoulutukseksi on toivottu joko konepuolen perustutkintoa tai sähköalan perustutkintoa, niin ne eivät ole välttämättömiä. Lähtökohtaisesti alalle soveltuu melkein mikä tahansa ammatillinen perustutkinto. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että ilman GWO-koulutuksia ei ole mahdollisuutta mennä tuulivoimaloihin työtehtäviin. Toinen huomionarvoinen seikka on se, että tuulivoimaloiden huolto- ja kunnossapitotyö on parityötä, joten kenenkään ei tarvitse työskennellä yksin. Asentajista toiselta täytyy löytyä kuitenkin sähköpätevyys.

Viimeinen vierailukohteemme oli Torniossa, missä tapasimme Sumituuli Oy:n toimitusjohtajan. Hänellä on pitkä käytännön kokemus tuulivoimaloista aina lupa- ja valitusprosesseista tuulivoimaloiden huoltoon. Häneltä saimme paljon hyviä neuvoja siihen, minkälainen alan työnsarkajakauma on eli kuinka paljon tuulivoimalat sisältävät sähkö -ja mekaniikan alan huoltotöitä.

Voimme kiteyttää matkan aikana saamamme palautteen, että toivottavasti hankkeemme myötä pystymme tarjoamaan Lappiin yrityksien tarpeisiin vastaavaa työvoimaa.

Perehdytyskoulutukset ovat pian haussa, joten seuraa koulutuskalenteria mikäli työ tuulivoimaloiden parissa kiinnostaa!

• Neljän tuulen voima -hankkeen kotisivu

Olli Kuisma, projektipäällikkö                                     

Otto Pesonen, asiantuntija                  

JOOK-hankkeessa on ollut mukana suomen kielen oppijoina erityisesti kuntakokeilun asiakkaita. Lapin koulutuskeskus REDUssa sekä Lapin yliopistossa suomen kieltä opiskeltiin muun muassa suomen kielen ryhmissä, kielikahviloissa, S2-pajoissa sekä henkilökohtaisessa ohjauksessa. Suomea opiskelevat ovat tulleet eri puolilta maailmaa, ja heidän kielitaitonsa on vaihdellut alkeistasolta edistyneelle suomen kielen tasolle. JOOK-hankkeen osatoteuttaja Lapin yliopisto tarjosi uraohjausta ja suomen kielen ohjausta korkeakoulutetuille maahanmuuttajille, kun taas REDUlla suomen kielen oppijoilla oli moninaisempi koulutustausta.

Kielen oppiminen vaatii työtä ja motivaatiota kielen oppijalta. Kielen oppimisessa ei kuitenkaan koskaan voi olla valmis. Kun koulutus tai kurssi loppuu, se on vasta alku suomenkieliselle vuorovaikutukselle arkielämässä ja yhteiskunnassa toimimiselle. Sen jälkeen opettajat eivät ole aina vieressä neuvomassa ja selittämässä kielen taivutuksia tai sanaston merkityksiä. Siksi suomen kielen koulutuksen tavoitteena pitäisi olla erilaisten kielenoppimisstrategioiden oppiminen, joiden avulla kieltä voidaan oppia luokkahuoneen ulkopuolella jokapäiväisessä elämässä ja työelämässä. Esimerkkinä kielenoppimisstrategiasta on sanaston tai fraasien harjoittelu mallistrategioiden avulla. 
 
Suomen kielen opetuksessa olemme pitäneet tärkeänä toiminnallisuutta, työelämälähtöisyyttä ja työelämään suuntaavaa opetusta sekä henkilökohtaistamista, mikä pienissä ryhmissä ja yksilöohjauksissa on mahdollistunut hyvin. Tavoitteena oli vahvistaa opiskelijoiden kielitaitoa, motivoida ja rohkaista opiskelijoita kielenkäyttöön erityisesti työelämässä. Monissa asiantuntijatehtävissä työkielenä voi olla englanti, mutta epämuodollisissa tilanteissa käytetään usein suomen kieltä. Näissä tilanteissa tarvittavaa suomen kielen taitoa harjoiteltiin työnhaussa, alakohtaisen sanaston opettelussa sekä kahvihuonekeskustelussa, joihin valmistauduimme muun muassa selkouutisia katsomalla, erilaisilla reagointiharjoituksilla ja kuvitteellisilla työpaikan ongelmatilanteiden ratkaisuharjoituksilla. Pienryhmissä tai henkilökohtaisissa tapaamisissa käytiin läpi opiskelijoiden toivomia kielioppiasioita. 

Suomen kielen oppimisen tukeminen ei ole vain oppilaitosten ja opettajien tehtävä. Natiivi suomen kielen puhuja voi tukea suomen kielen oppimista pyrkimällä selkokielisyyteen sekä antamalla tilaa ja aikaa puhumiseen. Kielen vaihtaminen välittömästi englantiin ei motivoi suomen kielen käyttöön, ja se vie myös yhden tilaisuuden puhua suomea. 
Työnantajat voisivat rohkeammin ottaa töihin maahanmuuttajataustaisia, joiden työtaito tai asiantuntijuus on riittävä, mutta suomen kielen taito ei välttämättä vielä ole sujuva. Olisi hyvä, jos työnantajat voisivat tukea kielen oppijoita siten, että he mahdollistaisivat suomen kielen opiskelun myös työajalla. Suomen kielen koulutus voisi olla samanlaista henkilöstökoulutusta kuin mikä tahansa muu työajalla tapahtuva koulutus. 

Aila Rytkönen
Viestinnän ja vuorovaikutuksen päätöiminen tuntiopettaja
Lapin koulutuskeskus REDU

Maija Paatero
Suomen kielen yliopisto-opettaja
Lapin yliopisto

Tämän liikkuvuusjakson teemana olivat vihreät oppimisympäristöt – aihe, joka selvästi oli käsitetty kahdella tapaa. Toiset olivat miettineet puistoja, kirjastoja yms. tiloja, joissa opiskelijoiden kanssa voi kokoontua silloin tällöin. Toiset taas, kuten REDUn edustajat, olivat miettineet erilaisia oppimisympäristöjä, joissa opiskelijat hankkivat osaamista tärkeänä osana opintojaan. Kaivokset ja maanrakennustyömaat ovat todella vihreitä oppimisympäristöjä, jos vihreällä ajatellaan luontoa ja metsää.

Tällä liikkuvuusjaksolla opettajat olivat jo tuttuja keskenään, muta opiskelijoille tämä oli täysin uusi tilanne ja täysin uudet ihmiset. Valgamaa Kusteöppekeskuksen esittely, opiskelijoiden tekemien presentaatioiden esittely sekä toisen esitysten seuraaminen ja niistä oppiminen ovat tärkeää antia, kun ajatellaan hankkeen onnistumista opiskelijoiden näkökulmasta.

Tässä koulussa erikoisruokavalioita noudattavat oli hienosti otettu huomioon eli aina löytyi vaihtoehto. Lounas tuotettiin oppilastyönä eli kokkiopiskelijat huolehtivat lounaan laittamisesta. Samalla he harjoittelivat alan erilaisia kilpailuja varten. Synergiaa parhaimmillaan!

Täällä kuten Latviassakin kiinnitimme erityistä huomiota koulun tiloihin, jotka olivat melko hulppeat ja todella siistit. Myös täällä useassa paikassa näkyi Euroopan Unionin rahoituksesta kertovia tarroja.

Valga ei ole kovin iso, mutta se on jakautunut kahteen maahan. Rajalla on rajapaalut ja vanha rajamiehen katos. Keskustaan on rakennettu myös keinu, jossa keinuu maasta toiseen.

Liikkuvuusjakso oli kaikin puolin antoisa. Opiskelijat olivat reippaita, voittivat hienosti ujoutensa ja verkostoituivat jo muiden opiskelijoiden kanssa. Sitä oli kyllä ilo katsoa. Tältä osin hanke saavutti jo tavoitteitaan. Hanke kuitenkin jatkuu vielä ensi kevään ja tarkoitus on edistää opiskelijoiden verkostoitumista ohjaamalla heidät seuraavan jo heti liikkuvuusjakson alusta toimimaan ryhmässä koko ohjelman ajan.

Anna-Tytti Sulisalo, hankkeen koordinaattori

Hankkeen kotisivu

Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten kestävää kehitystä voidaan editää ammatillisessa koulutuksessa ja sen oppimisympäristöissä. Tämän liikkuvuusjakson teemana oli sähköiset järjestelmät, sähkön säästäminen ja ekologiset sähköntuotantojärjestelmät. Koululla oli katto täynnä aurinkopaneeleita ja hyvin varustellut oppimisympäristöt simulaattoreineen. Yleensäkin ottaen koulun tilat olivat hulppeat ja todella siistit. Useammassakin paikassa näkyi Euroopan Unionin rahoitusjärjestelmistä kertovia tarroja.

Osa liikkuvuusjakson antia ovat yritysvierailut. Riikassa tutustuimme mm. Getlinin hyötyjäteasemaan.Tämä jäteasema oli siitä erikoinen, että jätteiden tuottamaa metaanikaasua käytettiin valtavien kasvihuoneiden lämmittämiseen. Näissä kasvihuoneissa tuotettiin tomaatteja, kurkkuja ja amppelikukkia. Kaisu osti Team Finlandille muutaman pikku tomaatin ja totesimme, että hyviä olivat. 

Liikkuvuusjakso oli kaikin puolin antoisa. Vaikka opiskelijoita ei vielä ollut mukana, on henkilökunnan kv-taidoissa ainakin näin pitkän koronajakson jälkeen aina kehitettävää. 

Anna-Tytti Sulisalo, hankkeen koordinaattori

Hankkeen kotisivu

Mistä on hyvät työkaverit tehty – hymystä, avuliaisuudesta, huumorista, luottamuksesta. Niistä on hyvät työkaverit tehty. Mistä on hyvät pomot tehty? Kyllä ne on tehty aivan samoista aineksista. Onko kuitenkin niin, että luodakseen toimivan ja voimaannuttavan työyhteisön, tulee esihenkilön johtaa sitä luottamuksella, tuella ja kannustuksella? Olla se, joka antaa tuen kun sitä tarvitsee ja toisaalta antaa vapauden tehdä työtä – onnistua ja joskus epäonnistuakin.

Olen ollut työurallani erittäin onnekas, kun olen saanut työskennellä mitä parhaimpien työkavereiden kanssa. Esihenkilöitä on ollut useita. Heitä kaikkia yhdistää ammatillisuus, luottamus työntekijään ja tuki tilanteissa, joissa työkaveri tai alainen sitä eniten tarvitsee. Täällä REDUssa olen työskennellyt reilun vuoden verran. Jokainen päivä opettaa minulle uusia asioita, mikä antaa uteliaalle mielelle lisäpotkua eteenpäin! Vauhti on kiihtynyt oppisopimusasioissa syksyn edetessä ja uusia opiskelijoita tulee useita viikoittain. Kiire tuntuu joskus haastavalta, mutta kahvikupposen äärellä kiire unohtuu hetkeksi mitä mahtavimpien työkavereiden kanssa.

Voimaannuttavia syksyn tunnelmia toivottelee asiakkuusvastaava Satu Tervasmäki

Kulunut vuosi on ollut ennakoinnin ja varautumisen näkökulmasta erityisen haasteellinen, ja kyselyiden mukaan se on vaikuttanut negatiivisesti niin työntekijöiden kuin esihenkilöstön jaksamiseen. Esihenkilötyössä on haasteista huolimatta onnistuttu: työhyvinvointikyselyyn vastanneista työntekijöistä jopa 85 % oli selvillä työnsä tavoitteista ja 80 % oli tyytyväisiä päivittäisen toiminnan sujumiseen. Lisäksi 86 % vastanneista tuntee saavansa riittävästä vastuuta työssään. Tämä kertoo siitä, että työntekijöiden osaamiseen luotetaan. Kyselyn avointen vastausten perusteella työntekijät kaipaisivat kuitenkin enemmän positiivista palautetta ja kiitosta tehdystä työstä.

Työntekijöille teetetystä työhyvinvointikyselystä nousi esiin se, kuinka asiakasmäärät ovat koronapandemian jälkeen kasvaneet, mutta työntekijöiden määrä ei ole lisääntynyt. Tuloksia tarkasteltaessa työntekijät ovat olleet aiempiin vuosiin verrattuna väsyneempiä, ja he ovat kokeneet työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen entistä haasteellisemmaksi. Erityisesti epävarmuus töiden jatkuvuuden suhteen näkyy kyselyn tuloksissa: vain 19 % arvioi olevansa töissä samassa yrityksessä kahden vuoden kuluttua, kun vuosina 2020 ja 2021 lukemat ylsivät 25 %:iin. Kyselyn avoimissa osioissa työntekijät toivat toistuvasti esiin toiveen, että heitä kuunneltaisiin ja osallistettaisiin rohkeammin yrityksen yhteisiin asioihin.

Esihenkilöille teetetyn työnantajakuvakyselyn mukaan yrityksissä kuitenkin ymmärretään edellisiä vuosia paremmin osaamisen kehittämisen ja työhyvinvointiin panostamisen vaikutukset henkilöstön pysyvyyteen. Hanke on järjestänyt matkailuyrityksille valmennuksia ja työpajoja, joissa teemoina ovat vaihdelleet mm. perehdyttäminen, tavoitteiden sanoittaminen sekä ulkoinen ja sisäinen viestintä. Koulutusten tavoitteena on ollut vahvistaa työyhteisöjä sekä löytää ratkaisuja mm. siihen, kuinka helpotetaan tulevaisuuden rekrytointipaineita ja poistetaan pelkoa osaamisen karkaamisesta. Avoimissa vastauksissa esihenkilöt toivoivat, että yrityksissä osoitettaisiin konkreettisella tavalla, että työntekijöistä välitetään ja pidetään huolta.

NOSTEtta työnantajakuvalla ja työhyvinvoinnilla -hankkeen tavoitteena on auttaa lappilaisia matkailu- ja palvelualojen yrityksiä kehittämään työnantajakuvaansa ja työhyvinvointiaan. Hankkeen budjetti on 622 511€ ja sen rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Toteuttajana toimii Lapin koulutuskeskus REDU. Hanke on alkanut 1.8.2019 ja se päättyy 30.4.2023. 

NOSTEtta työnantajakuvalla ja työhyvinvoinnilla -hanke (ESR)
Lapin koulutuskeskus REDU
Mirva Akkanen 
Maria Kanala

Itse olen aloittanut pestini REDUlla vasta huhtikuun lopussa eli olen aika tuore tapaus työyhteisössänne. Toisaalta juuri se, että olen niin uusi tulokas ja tulen ihan toisenlaisesta työkentästä, saa minut näkemään monet asiat uusin silmin ja ajatuksin. Olen kuin Liisa Ihmemaassa, joka ihastelee, ihmettelee ja havainnoi. Viime vuodet “vapaana taiteilijana”  olleena nautin kaikesta siitä turvasta ja työyhteisöstä, jotka työssäni ovat läsnä ja helposti saatavilla. On hienoa kuulua taas pitkästä aikaa joukkoon - olla osa yhteisöä. Viimeisen päälle luontoihmisenä jo työpaikkani sijainti ja työtilani saavat minussa aikaan vau-tuntemuksia ja hyvän mielen tunnetta. Harva nimittäin saa työskennellä niin lähellä luontoa - kaunis, puhdas vesistö, taustalla häämöttävä vaara sekä taivasta kohti kurottavat lehtipuut ovat silmieni saatavilla. Jo astuessani autosta ulos jään tuijottamaan sitä rauhaa ja tasapainoa, jota tämä maisema minulle ja minussa tuottaa. 

Minulla on työkavereita, joista jokainen on ottanut minut luontevasti, avoimesti ja ilolla vastaan. Saan teiltä jokaiselta tietoa, opastusta, omiin kokemuksiin peilautuvaa ymmärrystä, mutta ennen kaikkea energiaa, joka tuntuu ja näyttäytyy minussa positiivisesti. Iloitsen jokaisesta ihmisestä, jonka kohtaan työssäni, ja jokainen kohtaaminen avartaa ja täydentää sitä kokemusmaailmaani, jota kartutan työskennellessäni täällä REDUlla. Haluan oppia tuntemaan teitä ja ymmärtämään työtänne, sen merkitystä ja siihen liittyviä omakohtaisia kokemuksia ja tuntemuksia, joita ne herättävät. Olen luonteeltani eräällä tavalla maailmanparantaja, joka haluaisi auttaa, tukea ja kannustaa teitä jokaista. Ymmärrän, että pestini on tiettyyn tavoitteeseen pyrkivä, mutta silti en perusluonteelleni voi mitään, ja siksi haluan olla läsnä teille jokaiselle.

Työssäni, jonka tavoitteena on tuottaa hyvinvointia henkilöstölle ennakoivan johtamisen kautta, tärkeää onkin kulkea tuntosarvet aktiivisesti pystyssä ja kannustaa siihen muita, jotta ennakoimista oikeasti voisi tapahtua. Hankkeen tavoitteena on ensisijaisesti konkreettista työtä tekevien kokemuksien kautta, yhdessä ja yhteistyössä, asiantuntijoiden osaamista ja apua hyödyntäen löytää toimintatapoja, johtamis- ja vuorovaikutusmalleja, joiden myötä hyvinvointia voisi parantaa ja näin edesauttaa siten, että niin REDUlla kuin Rovaniemen kaupungilla työskentelevät voisivat työssään paremmin. On tärkeää, että motivaation liekki ei pääsisi sammumaan, vaan hiilloksessa olevakin puhallettaisiin uuteen liekkiin, samoin kuin pienelle liekille tarjottaisiin uusia sytykkeitä. Tätä myöten työssä viihdytään ja siellä halutaan olla myös jatkossa. Onnelliset ja hyvinvoivat työntekijät sekä innostava, kannustava ja kehittävä työkulttuuri ja johtaminen ovat paras houkutin myös uusien, ammattitaitoisten ja yhteisön osaamispääomaa kartuttavien työntekijöiden saamiseksi. 

Lämpimästi tervetuloa takaisin töihin! Muistakaa pitää mielessä, että olette etuoikeutettuja saadessanne työskennellä juuri REDUlla, joka pyrkii kehittämään, parantamaan ja uudistamaan sitä työympäristöä ja toimintatapoja, joissa te jokainen oman työpanoksenne kautta toimitte. Meillä REDUlla on myös Lapin luonto lähellä. Luonto, joka on merkittävä voimavara, ilmainen huvipuisto ja hyvän mielen tuottaja, ja jonne niin moni muualla asuva halajaa. On tärkeää, että näemme ja koemme ja opettelemme näkemään ja kokemaan asioita positiivisesti! Usein jo pelkkä asenne auttaa, kun sitä viljelee positiivisin ottein!

P.S. Otan mielelläni vastaan puheluja, sähköposteja, viestejä, mutta erityisesti odotan, että saan nähdä teidät kasvotusten. Vuorovaikutus on parasta ja niin monia ikkunoita ja ovia avaava kokemus!

Maarit Kaarela-Mustonen, projektipäällikkö, Hyvinvointia henkilöstölle ennakoivalla johtamisella (ESR)

Miten se tuo hiihto nyt sitten tähän opettajan työhön liittyy? Työssäni olen päivät sisällä, usein melkoisen taustahälyn keskellä, kaikenikäisten ja kaikenlaisilla aloilla opiskelevien tai työskentelevien ihmisten parissa. Työni on pitkälti ajatustyötä ja viestintää. Paukut ovat joskus vähissä ja toisinaan ihan lopussakin. Jos en osaisi nollata ajatuksiani ja ladata paukkujani, en olisi tässä työssä jaksanut näitä kymmeniä vuosia. Tasapaino ja kultainen keskitie – niistä tässä elämässä on usein kyse. Lapissa, jos missä, tuo tasapaino työn ja muun elämän kesken löytyy kuin itsestään. Lapin luonto luo outoa taikaa, sanoo laulukin.

Hiihtoahan me kaikki rakastimme jo peruskoulussa. Ei ollut pitoa, ei luistoa, ei aina latuakaan. Ihan toinen maailma aukeaa, kun saa omaan vauhtiin hiihdellä ja ihastella maisemia. Lunta täällä meillä riittää lähes joka kuukaudeksi – mieheni joskus muistelee, että sinä vuonna, kun poikamme syntyi, heinäkuu oli ainoa kuukausi, kun ei satanut lunta. Pitkästä talvesta huolimatta välillä on keksittävä hiihdon lisäksi muita harrastuksia.

Lumien jälkeen kesällä nautiskelen yöttömästä yöstä. Kalareissut isommille ja pienemmille joille ja puroille auringon paistaessa läpi yön on vaan itse koettava, jotta tunnelman voi ymmärtää. Hiljaisuuden rikkovat vain luonnon omat äänet, koko ajan on mielessä pieni jännitys tai ainakin odotus siitä, että siima kiristyisi ja vapa taittuisi ja yhtäkkiä hetki olisikin täynnä toimintaa. Näistä hetkistä ja kesän valoisista öistä kerään virtaa ja D-vitamiinivarastoja, joilla taas porskutetaan pitkän matkaa kohti kaamosta.

Aina en tarvitse mukaan vapaa, perhoja ja vilkkuja, vaan toisinaan pakkaan reppuun eväät sekä varavaatteet ja nappaan kameran kaulalle. Voimaa arkeen antaa ihan vaan retkeily ja ulkoilu, tunturien ja vaarojen huiputtaminen, tulistelu metsässä, hyvien kuvien saaminen, eväät taukopaikalla. Väsymys, jonka tuntee päivän patikoinnin jälkeen, jotenkin jännästi virkistää mieltä. Lapissa näihin luontokokemuksiin pääsee mukaan melko vaivattomasti: luonto alkaa monella jo heti ovelta eikä retkeilyreiteillekään ole pitkästi juuri mistään. Valinnanvaraakin riittää: voi lähteä suosituille reiteille tunturikeskuksiin tai voi valita maastoja, joissa näkee enemmän metsän eläimiä kuin ihmisiä.

Syksy. Tähän asti olen malttanut kirjoittaa mainitsematta koiriani, vaikka ne usein retkillä ovatkin mukanani. Monesti sanonkin, että Mari ja Fire ulkoiluttavat minua eikä päinvastoin. Koirat on pidettävä hyvässä kunnossa läpi vuoden, mutta juuri syksy on koirien kanssa erityinen. Olen ollut huomaavinani, että monelle metsästystä harrastavalle iso syy Lappiin muuttamisessa on vapaa metsästysoikeus oman kotikunnan alueella. Se osaltaan pitää meidänkin perheen Lapissa. Metsälle voi lähteä sinä päivänä kun haluaa, metsästysajat toki huomioiden, lupa-alueen raja ei ihan heti ole vastassa eikä parhaiden alueiden luvista tarvitse käydä taistelua verkkokaupassa sinä aamuna, kun ne tulevat myyntiin. Meidän perheen koirat ovat suomenpystykorvia, joiden kanssa koluamme syksyisiä metsiä linnut ja hyvät haukut mielessä. Koirien kanssa paitsi metsästetään, myös kilpaillaan haukkukokeissa. Tämä vaatii hyvää kuntoa sekä koirilta että ohjaajilta – kilometrejä on siis kerryttävä. Ruskan värit metsässä ja loppusyksyn ikihongikot vaarojen rinteillä – siellä kävellessä taas akut latautuvat ja panoksia riittää myös arkeen. Joskus tuntuu, että viikonlopun metsästysreissu ja arkipäivän työelämä ovat kaksi erillistä maailmaa. Jokaista risua on varottava, kommunikointi sekä ihmisten kesken että koiran kanssa hoituu käsimerkein, jossain klonksuttelee korppi, olisipa hyvä juurakko tulipuuksi, joko kuuluu haukku, nyt kopsahti, lintu istui puuhun, hetken odottelu, haukusta kuulee että koiralla on näkölintu. Tämä on taas niitä juttuja, joita ei voi oikein kuvailla, tämä on koettava.

Osaavan työvoiman rekrytointi Lappiin on koettu haasteeksi. Mikä saisi sinut muuttamaan työpaikan perässä pohjoiseen? Ihmisen on löydettävä itselleen työn lisäksi täältä jotain muutakin, jotta kokee Lapin kodikseen. Joku löytää puolison, joku luonnon ja uusia harrastuksia, joku molemmat. Juuri nyt Lapissa on vetovoimaa, mutta tarvitsemme myös pitovoimaa saadaksemme osaavat ihmiset jäämään tänne. Pitoa, vetoa, latua ja luistoakin.

Soile Kiiski, suomen kielen ja viestinnän lehtori

Yliopistosta valmistumiseni kynnyksellä kesällä 2021 REDUn hanketoiminnassa aukeni kiinnostava tehtävä, laitoin loton vetämään siihen, minua onnisti ja sain paikan! Yks pikku juttu vain: satuin olemaan vielä pari kuukautta perhevapaalla, nuorimmaiseni oli alle vuoden ikäinen. Onneksi tämä ei ollut ongelma eikä vaikuttanut tehtävään palkkaukseen. Työn aloitukseni pystyttiin neuvottelemaan lähiesimieheni kanssa hyvin joustavasti perheeni tilanne huomioiden, aloitin lopulta työt 40 % työajalla. Perheystävällisyys oli siis ehdottomasti tässä kohtaa plussaa.

Joku sanoi, että kuherruskuukausi uuden työpaikan kanssa kestää parisen kuukautta ja sitten alkaa arki ja huonot puolet tulevat esiin. Minulla se kuherruskuukausi on jatkunut jo kohta vuoden ja uusi työsuhdekin on seuraavassa hankkeessa käynnissä edellisen hankkeen loputtua. On paljon asioita, joihin pystyt itse työntekijänä vaikuttamaan, jos joku asia vaatii kehittämistä niin pitkässäkin suhteessa on hyvä avata oma suu, kukaan ei lue ajatuksiasi. Iso organisaatio luo turvaa mutta myös upeita mahdollisuuksia: minua on yllättänyt se, kuinka hyvin oikeasti REDU on tukenut esimerkiksi oman osaamiseni vahvistamista, olen saanut kouluttautua työaikana ja oman työnkuvani sisällä.

Ja täytyy myöntää, käyn työpaikallani myös vapaa-aikana. Nimittäin Jokiväylän kuntosalilla, siellä on tosi hyvin varattu aikaa henkilökunnalle pitää huolta omasta kunnosta ihan ilmaiseksi. E-passin mahdollisuudet ja virkistystoiminta tukevat myös henkilökunnan hyvinvointia. Onpa minulla työnantajan tarjoamana taukojumppa-ohjelmakin ladattuna koneelle, jota hyödynnän päivittäin.

Työ on minulle hyvin merkityksellistä, en voisi kuvitella tekeväni ”mitä vain” työtä. Työ vie aikaa sen 8h päivässä, minulla täytyy olla hyvä syy miksi olla pois perheeni luota. Työn, organisaation ja oman elämän arvojen täytyy kohdata, jotta voi hyvin työssään.

En malta odottaa mitä mahdollisuuksia REDUlla työskentely minulle tulevaisuudessa tuo, minulla alkaa pian opettajan ammatilliset opinnot, onko se seuraava REDUvaiheeni?

Krista Heikkinen, opintoneuvoja, työsuojeluvaltuutettu 

REDU haastoi Rovaniemen koulutustoimijoita mukaan valtakunnalliseen rasisminvastaiseen viikkoon. Osallistuimme itse viikkoon mm. organisoimalla koulutustoimijoiden paneelikeskustelua, viestimällä asiasta sosiaalisen median kanavissa ja viikkokirjeissä sekä järjestämällä aulapisteet Rovaniemen toimintayksiköissä. Koulutustoimijoiden paneelikeskustelu rakennettiin tiiviissä yhteistyössä Rovaniemen kaupungin koulutuspalveluiden kanssa. REDUn opiskelijoita toimi paneelissa keskustelijoina yhdessä lukion, perusopetuksen ja nuorivaltuuston edustajan kanssa. Paneelitallenteen voi katsoa linkistä https://youtu.be/7uq4WegLGnk.  

REDUn ohjauksen hankkeista Avainpelaajaksi-, Silta-, JOOK- ja Asteelta toiselle -hankkeet vastasivat aulapisteiden järjestämisestä reippaiden SOTE-opiskelijoiden avustuksella. Kolmen tunnin aikana pisteillä vieraili opiskelijoita ja henkilöstöä. SantaSportin pisteellä vieraili myös REDUn ulkopuolista, liikuntapalveluita käyttävää väkeä, joilta saimme kannustavaa palautetta tärkeän asian esillä pitämisestä. Aulapisteiden nuoret vierailijat innostuivat pelaamaan rasisminvastaista sanastoa esittelevää Kahoot-verkkopeliä. Pisteillä haastettiin kaikkia rasisminvastaiseen toimintaan ja pyrittiin lisäämään tietoisuutta antirasismista keskustelujen avulla. Kansainvälisenä rasisminvastaisena päivänä 21.3. meitä saattoi kuulla aiheesta myös YLEn Lapin radion lähetyksessä.

Lapin koulutusvientitoimijoiden verkosto LED Circle (Lapland Educators Circle) käynnisti toimintansa 29.3.2022 lappilaisen porotilan Sieriporon kokoustiloissa. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valikoitui tilaisuutta fasilitoinut Kimmo Tuunala koulutusvientiyritys Finncredible Oy:stä. Verkoston ensimmäinen tapaaminen vietettiin geokätkötyylisen pelin muodossa, jonka kautta tutustutiin oppilaitosten, yritysten sekä muiden koulutusvientitoimijoiden koulutusvientiin sekä kartoitettiin yhteistyön mahdollisuuksia koulutusviennin saralla. Rovaniemen koulutuskuntayhtymää paikalla olivat edustamassa Henna Poikajärvi Redu Edu oystä ja Redun KOLA hankesuunnittelijana toiminut Karoliina Rankinen. Paikalla olivat myös Redun matkailualan opiskelijat suorittamassa näyttöjään.

Projektipäällikkö Outi Kugapi (LAY) julkisti tapaamisessa KOLA-hankkeen saavutuksena syntyneen LED Circle-verkoston sekä verkoston kotisivut sekä kotisivujen kirjallisen version, Lappilaisen koulutusviennin toimintamalli -raportin. Selvityksen sisältyvät koulutusvientitoimijoiden linjaukset lähivuosille sekä koulutusviennin reunaehdot mm. tiivistelmä ammatilliseen koulutusvientiin vaikuttavista lainsäädännöistä.

KOLAn päättyminen ei ole loppusoitto konsernin koulutusviennille, vaan koulutusvientitoiminnan kehitys jatkuu KOLAn tarjoaman lähtölaukauksen myötä. ”Olen suurella innolla ja mielenkiinnolla mukana Lapin alueen koulutusvientitoiminnassa ja verkostossa edistämässä omalta osaltani Lapin alueen koulutusvientiä. Yksi yrityksemme strategisista tavoitteista on koulutustuotteiden ja -palveluiden tuotteistaminen koulutusvientiä varten”, Henna Poikajärvi (Redu Edu oy) kommentoi. Redu Edu oy:n toimintasuunnitelmaan onkin merkitty koulutusviennin toteuttaminen vuoteen 2024 mennessä ja konsernin koulutusvientiprosessin kehitys on käynnissä.

• Tutustu LED Circle-verkoston kotisivuihin.

Kirjoittaja:
Karoliina Rankinen
hankesuunnittelija
KOLA – Koulutusvientiosaamista Lappiin

Hankkeessa mukana oleville 18 erikokoiselle ja tavoitteiltaan erilaiselle kumppanuusseuralle syksyllä 2021 tekemämme hyvinvointikyselyn mukaan lähes puolet pitivät organisaation hyvinvointia eniten kehittävänä tekijänä työn parempaa organisointia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Lähes puolet mainitsivat organisaation hyvinvointia heikentäviksi tekijöiksi organisaation resurssien ja toiminnan organisoinnin puutteisiin liittyviä tekijöitä. Työntekijöiden hyvinvointia edistäviksi tekijöiksi pitkällä aikavälillä mainittiin useasti myös resursseihin ja toimintaympäristöön liittyviä tekijöitä. Työtehtävien organisointi nousi tärkeänä parannettavana asiana myös yksilön kokemukseen ja hyvinvointiin liittyvissä väittämissä. 

On helpompi pohtia askeleita matkalla tavoitetta kohti, kun ensin tiedostaa mihin on matkalla

Hankkeeseen mukaan lähteneillä kumppanuusseuroilla kehittämistarpeet ovat hyvin erilaisia, mutta yhdistävinä tekijöinä ovat puute aktiivisista seuratoimijoista, uusien toimijoiden rekrytoinnin vaikeus, seuratoimijoiden ajankäytön haasteet ja epäselvä tehtävänjako. Hankkeen toimenpiteinä ovat olleet seurojen toimintamallien sparraaminen kumppanuusseurojen avainhenkilöiden kanssa, seuratoimijoiden työpajojen järjestämiset sekä paremman työn organisoinnin ja johtamisen koulutukset.

Drucker (2008) nimeää kaiken toiminnan lähtökohdaksi selkeiden tavoitteiden asettamisen, joka voi monille seuroille olla haaste. Organisaatioissa tulisi pohtia sitä, mihin toiminnalla tähdätään. Seuratoiminnan organisointi ja johtaminen vapaaehtoistyönä on haasteellista ja yleensä suurin pullonkaula seuran kehittämistoimissa. Kehittämistoimien kohdalla olisi aina kysyttävä, johtaako tämä askel strategiseen päämäärään, vai menetetäänkö tavoite näköpiiristä. Hankkeemme kumppanuusseurojen kehittämistyö on yleensä aloitettu oman seuran tulevaisuuden näkymällä. Uudistamisessa olisi hyvä lähteä epäonnistumisten sijaan odottamattomista onnistumisista. Vapaaehtoisorganisaatiossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota asioihin, jotka toimivat hyvin. Riittävä tuki, ohjaus ja palaute olivat työn organisoinnin ohella väittämiä, joihin myös hyvinvointikyselyn vastaajat olivat vähiten tyytyväisiä yksilön kokemukseen ja hyvinvointiin liittyvissä väittämissä.  Seuratoimijoiden hyvinvointia kehittäviksi tekijöiksi pitkällä aikavälillä mainittiin useasti myös resursseihin ja toimintaympäristöön liittyviä tekijöitä. Toiminnan läpinäkyvyys on myös ensiarvoisen tärkeää organisaatiolle. Toiminnan tulisi olla läpinäkyvää organisaatiolta seuratoimijoille ja sidosryhmille sekä myös toisinpäin, jolloin se edesauttaa luottamusta organisaation sisällä. Mielikuvat seurasta voivat helpottaa tai vaikeuttaa sen toimintaa. Maineeseen on vahvasti sidoksissa luottamus. 

Motivaatiota, merkityksellisyyttä ja me-henkeä tarvitaan, jotta tavoitteet saavutetaan

Eri aktiivisuudella ja eri motivaatiotaustoilla toimivien seuratoimijoiden johtamiseen ja mukaan kannustamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Jokaisesta seuratoimijasta löytyvä tieto ja varsinkin hiljainen tieto pitäisi saada esille hyödyttämään koko seuran toimintaa. Avainasemassa on vapaaehtoisten motivaatio. Seuratyöntekijöiden motivaation ylläpitäminen johtamistyössä on suurimpia haasteita, koska seuroja ei olisi ilman vapaaehtoistyötä tekeviä. Yeung (2005) on kehittänyt vapaaehtoismotivaation timanttimallin kuvaamaan vapaaehtoistoimijoiden toimintaan sitoutumista. Hän korostaa henkilökohtaisen motivaation olevan vapaaehtoistyön toteutumisen ja jatkuvuuden ydinasia. Timanttimallissa yhdistyvät neljä ulottuvuutta: toiminta – pohdinta, läheisyys – etäisyys, uuden etsintä – jatkuvuus sekä antaminen – saaminen. Näillä pyritään selvittämään mistä eri tekijöistä sitoutuminen seuratyöhön koostuu. Ulottuvuuksista ensimmäiset kuvaavat seuratoimijuuden tekijästä itsestään ulospäin suuntautuneena kohti sosiaalisia piirejä ja toisille antamista. Jälkimmäiset kohdistuvat vapaaehtoistoimijaan itseensä; sisäistä pohdiskelua ja mietiskelyä, etäisyyttä toisista, tuttujen teemojen jatkuvuutta ja itselle saamista. Vapaaehtoistyöntekijöiden motivaation kokonaisuuden timanttimallia on tarkoitus  hyödyntää hankkeen kumppanuusseuroissa ottamalla se käyttöön ja mittaamalla toimijoiden motivaatiotasoa sekä saada hiljaista tietoa siten esille.  

Urheiluseura on sosiaalinen yhteenliittymä, jossa seuratoimijat pääsevät luontevasti keskinäiseen vuorovaikutukseen. Seuratoiminnan kautta syntyvien sosiaalisten kontaktien arvoa on vaikea mitata, mutta niiden merkitys ja kannustinvaikutus seuran toiminnan kannalta on merkittävä. Vuorovaikutus ja yhteistyö nousivat myös hyvinvointikyselystä esiin tärkeänä hyvinvointia kehittävinä tekijöinä. Seuratyössä tehdään töitä yksin ja erillään sekä myös erilaisissa ryhmissä. Tämä vaikuttaa ja vaikeuttaa yhteisön vuorovaikutusta. Yhdessä sovitut selkeät tavoitteet ja päämäärät, jotka sopivat yhteisön tilanteeseen ja omiin arvoihin, yleensä kannustavat tekemään työtä niiden eteen. Vapaaehtoistyön johtamisessa merkittävää on se, miten sitä johdetaan. Urheiluseuroissa seuratoiminnan johtaminen on äärimmäisen tärkeää, mutta useimmiten aliarvostettu asia. Hankkeemme tavoitteena on parantaa seuratoimijoiden valmiuksia organisoida sekä johtaa omaa työtään ja siten ehkäistä työn kuormittavuutta ja tukea työssä jaksamista. Kun toimintaa osataan johtaa tyylikkäästi ja ammattitaitoisesti, toimijat ovat tyytyväisiä ja levittävät positiivista ilmapiiriä sekä yhteisön sisällä että yhteisön ulkopuolelle. Jos sisäinen imago on hyvä, organisaatio luo positiivisen kierteen, jossa motivoiva toiminta ja ilmapiiri luovat lisää hyvää imagoa, positiivista palautetta, parempaa laatua sekä enemmän ehdokkaita vapaaehtoistoimintaan.

Kirjoittaja:
Soili Lehtinen
Projektipäällikkö
Seuratoiminnan työhyvinvoinnin kehittäminen
soili.lehtinen@santasport.fi
+358 40 6706019
#santasport 
ig seuratoiminta_kehittaminen

Santasport Lapin Urheiluopisto
Hiihtomajantie 2
96400 Rovaniemi

Kävin kesän 2021 aikana noin kymmenessä uusiutuvan energiantuotannon alan yrityksessä tutustumassa heidän toimintaansa. Toteutin lisäksi hankkeen aikana noin 20 haastattelua maahantuojille ja laitetoimittajille. Yritysten kiireet ja kysyntä toivat selkeästi esille, että sähkö-, automaatio-, talo- ja rakennustekniikan sekä metallialan koulutuksen käyneitä opiskelijoita tarvitaan. Myös REDUlla tämä näkyy talotekniikan, sähkö- automaatio ja rakentamisen alalla, kun näiden alojen opiskelijat työllistyvät hyvin rakennusalan vetäessä. Laadin hankkeesta tulosraportin keräämäni materiaalin perusteella. Selvitys kattaa yllä olevassa luettelossa esitettyjen aiheiden nykytilanteen Suomessa uusiutuvan energian näkökulmasta.  Näiden tietojen perusteella REDUn asiantuntijaryhmä päätti keskittää opettamisen olemassa olevan tekniikan ympärille sen sijaan, että lähdettäisiin panostamaan uuteen ja vaativaan tekniikkaan, kuten vetyyn. Esimerkiksi lämpöpumppujen osalta voidaan kehittää korjaus-, huolto- ja käyttökoulutusta. Ensimmäiset asennetut ilmalämpöpumput alkavat olla jo 20 vuoden ikäisiä, ja näin ollen huollon tai uusimisen tarpeessa.  

Hankkeen myötä tuli useampia uusia hankeideoita, joita on kuvattu tulosraportissa. Yksi keskeinen teema on digitaalisten kaksosten hyödyntäminen opetustoiminnassa. Tulevaisuuden osaajat tehdään nyt, ja hankkeiden kautta selvitystyö tulevaisuuden tarpeista onnistuu paremmin. Tämän esiselvityshankkeen päätyttyä on määritetty, mitä kehitystoimia kannattaa ja tulisi tehdä, jotta pysytään mukana laadukkaassa opetuksellisessa toiminnassa uusiutuvan energian osalta.   

Kirjoittaja:
Sakari Vestinen, projektipäällikkö
CO2REDUction-hanke