Ensisijaisia hakijoita eri hakukohteisiin oli yhteensä 921. Vetovoimakerroin, eli ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohti, on 1,1.

Rovaniemen sähkö- ja automaatioala Suomen suosituimpia hakukohteita

REDUn vetovoimaisimpina aloina näyttäytyvät rakentamiseen liittyvät koulutukset. Sähkö- ja automaatioalan perustutkinnossa Rovaniemellä on 22 aloituspaikkaa, joita havittelee 69 ensisijaista hakijaa. Vetovoimakerroin on 3,14, mikä nostaa sen koko Suomen 9. vetovoimaisimmaksi ammatillisen koulutuksen hakukohteeksi.

REDUn Top 7 hakukohteet vetovoimakertoimineen:

• Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto, Rovaniemi Jänkätie (vetovoimakerron 3,1, aloituspaikkoja 22)
• Talotekniikan perustutkinto, Rovaniemi Jokiväylä (vetovoimakerroin 2,6, aloituspaikkoja 20)
• Rakennusalan perustutkinto, Rovaniemi Jokiväylä (vetovoimakerroin 1,8, aloituspaikkoja 20)
• Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, Kemijärvi (vetovoimakerroin 1,8, aloituspaikkoja 5)
• Kaivosalan perustutkinto, Sodankylä (vetovoimakerroin 1,6, aloituspaikkoja 18)
• Metsäalan perustutkinto, Rovaniemi Jänkätie (vetovoimakerroin 1,6, aloituspaikkoja 32)
• Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto, Rovaniemi Porokatu (vetovoimakerroin 1,5, aloituspaikkoja 40) 

Maakuntayksiköiden vetovoimassa huomattavaa kasvua

Maakuntayksiköissä eli Kemijärvellä, Kittilässä ja Sodankylässä hakijamäärät kasvoivat merkittävästi. Kasvu osoittaa sen, että ammatillinen koulutus kiinnostaa nuoria myös Lapin pienemmillä paikkakunnilla.

• Kemijärvelle 30 ensisijaista hakijaa (11 vuonna 2025)
• Kittilään 25 ensisijaista hakijaa (18 vuonna 2025)
• Sodankylään 64 ensisijaista hakijaa (53 vuonna 2025)

Ammatillinen koulutus nosteessa Lapissa

Ammatillisen koulutuksen vetovoima Lapissa on edelleen vahva myös lukioihin verrattuna. Kun valtakunnallisesti ammatilliseen koulutukseen hakee noin 39 % peruskoulun päättävistä, on Lapissa vastaava osuus 59 %.

– On erittäin positiivista nähdä, että ammatillinen koulutus kiinnostaa Lapissa laajasti ja myös maakuntayksiköiden rooli vahvistuu. Tämä tukee alueen elinvoimaa ja työelämän osaajatarpeita, kertoo REDUn rehtori Sirkku Purontaus.

Yhteishaun opiskelijavalinnan tulokset ilmoitetaan 11.6.2026. Ne koulutukset, joihin jää yhteishaun jälkeen vapaita opiskelupaikkoja, avataan kevään aikana jatkuvaan hakuun REDUn koulutuskalenterissa.

Jatkuvassa haussa voivat hakea peruskoulun tai lukion suorittaneet, aikuiset alanvaihtajat tai henkilöt, joilla on kesken jääneitä opintoja. REDUn opiskelijoista yli puolet on aikuisia, ja perustutkintojen lisäksi jatkuvan haun kautta hakeudutaan usein suorittamaan myös osatutkintoja tai yksittäisiä tutkinnon osia.

Messut herättivät kiinnostusta: suuri määrä työnantajia ja organisaatioita oli mukana esittelemässä toimintaansa, ja messuvieraita saapui paikalle ennätysmäärä etsimään työ-, harjoittelu- ja verkostoitumismahdollisuuksia.

Vilkas tunnelma näkyi myös palautteissa. Peräti 88 prosenttia näytteilleasettajista kertoi löytäneensä messuilta uusia, hyödyllisiä kontakteja, esimerkiksi potentiaalisia työntekijöitä, harjoittelijoita tai tulevia yhteistyökumppaneita. Sekä Kemissä että Rovaniemellä vierailleet työnhakijat sekä opiskelijat olivat tyytyväisiä messujen näytteilleasettajien laajaan valikoimaan, yleiseen tunnelmaan sekä verkostoitumis- ja tutustumismahdollisuuksiin.

– Näytteilleasettajia ja vierailijoita oli tänä vuonna niin paljon, että tilat alkoivat ajoittain käydä ahtaiksi. Tämä on toki positiivinen haaste, mutta jatkossa meidän täytyy miettiä entistä tarkemmin vierailijoiden saapumisen porrastamista, jotta tapahtuma sujuu mahdollisimman jouhevasti kaikille, toteaa tapahtuman viestintäkoordinaattori Veli-Pekka Perätalo.

AMKE ry:n vuoden 2025 viestintätekona palkittu Mätsis on vakiinnuttanut asemansa yhtenä pohjoisen merkittävistä rekrytointitapahtumista, ja tämän vuoden ennätyssuuret osallistujamäärät vahvistavat sen roolia tärkeänä kohtaamispaikkana työelämän, työnhakijoiden ja opiskelijoiden välillä.

Tapahtuman onnistumisesta kuuluu suuri kiitos alueen oppilaitosten tiiviille yhteistyölle. Mätsis järjestetään Lapin AMKin, Lapin yliopiston, REDUn, Lappian ja Peräpohjolan Opiston sekä Meri-Lapin työllisyyspalveluiden yhteisvoimin, ja messut järjestetään jälleen tammikuussa 2027.

REDUn Taitaja-joukkue 2026

REDUn finalistit kilpailevat viidessä eri lajissa:

• Automaalaus: Saana Mikkonen
• Asiakaspalvelu ja myynti: Iina-Maaret Parkkinen
• Yrittäjyys: Lumina Manninen ja Liina Tolonen (parilaji)
• Matkailu: Anni Ruotsalainen ja Viivi Pekkala (parilaji)
• Leipuri-kondiittori: Heta-Inari Peteri

SM-mitaleista kisataan Tuusulassa

Ammattitaidon suomenmestaruudet ratkotaan toukokuussa, kun Taitaja2026-tapahtuma järjestetään Keski-Uudellamaalla Tuusulan Urheilukeskuksessa 18.-21.5.2026. Paikan päällä mitaleista kisaamassa on kaikkiaan 400 ammatillista perustutkintoa suorittavaa, finaaliin tiensä raivannutta nuorta.

Ammattitaitolajeja on yhteensä 48. Lajien joukossa on ammatteja niin kokeista metsäkoneenkäyttöön, kappaletavara-automaatiosta lähihoitajiin kuin putkiasentajista eläintenhoitoonkin. Lajeista viisi on tarkoitettu opinnoissaan erityistä tukea tarvitseville.

Taitaja-väylä avaa ovia jatko-opintoihin

Taitaja2026 tarjoaa finalisteille myös ainutlaatuisen mahdollisuuden jatko-opintoihin. Niin sanotussa Taitaja-väylässä on mukana 13 ammattikorkeakoulua Helsingistä Rovaniemelle. Ammattikorkeakoulut mahdollistavat yhteensä 360 Taitaja-finalistille jatko-opintopaikan oman kisamenestyksensä perusteella. Taitaja2026-finalistit voivat hakea jatko-opiskelupaikkaa ammattikorkeakoulussa kevään toisessa yhteishaussa.

Mahdollisuus osallistua Arctic Lapland Rallyyn tuli opiskelijoille tutuksi, kun Rosa Coste kävi esittelemässä heille tarjolla olevia tehtäviä. Rosa opiskelee itsekin REDUssa automekaanikoksi, ja toimi tämän vuotisessa rallissa apulaiskatsastuspäällikkönä.

Rosalle rallit ovat olleet osa elämää jo lapsuudesta asti perheen harrastuksen myötä. Ralliharrastuksesta kumpusikin idea opiskella automekaanikoksi aikuisiällä. Ammattiin opiskelun myötä Rosa pääsi kauan haaveilemaansa vastuutehtävään Arctic Lapland Rallyn apulaiskatsastuspäälliköksi. Koulussa saadut antoivat varmuutta lähteä vastuulliseen tehtävään. 

– Nyt kun pääsee opettamaan ja ohjaamaan muita, huomaa, kuinka paljon itse jo osaa. Rallikokemusta minulla on vuosien varrelta, mutta tekniikan osaaminen on kasvanut opiskelun myötä. Nyt kun teen ensimmäistä kertaa katsastuspäällikön kanssa töitä, organisointi on myös isossa roolissa, Rosa kuvailee.

Automekaanikoksi valmistuttua Rosan ymmärrys tekniikasta kasvoi. Ella tarkistaa korin turvallisuutta ja Rosa kirjaa havainnot ylös. 

Perehdytyksellä ja kannustuksella varmistetaan mukava kokemus

Ralliin töihin tulleet opiskelijat saivat tehtäviinsä perehdytystä jo etukäteen koululla. Tuolloin heitä vielä mietitytti, miten tehtävät tulevat sujumaan. Jännitys kuitenkin karisi kun he pääsivät paikan päälle ja tekemisen pariin. Tunnelma rallin taustatiimissä on ollut kannustava.

– Ei tunnu siltä, että vastuu painaisi, kun ohjeet ovat tosi selkeät. Ja jos ei tiedä jotain, aina voi kysyä, Anja kertoo.

Kokemus on antanut opiskelijoille paljon uutta oppia. Vaikka tunnelma pysyikin rentona, on erilaisia vastuu- ja turvallisuusasioita käyty läpi huolella. Opiskelijat ovatkin saaneet uutta näkökulmaa turvallisuuskysymyksiin.

– Tässä on tullut ymmärrys siitä, kuinka vaarallinen laji tämä olisi, jos näitä asioita ei valvottaisi, Timo muistuttaa.

Ymmärrys vastuu- ja turvallisuusasioita on tärkeää turvallisuustarkastustehtävissä. Ella, Rosa ja Timo käyvät läpi tehtävänjakoa. 

•  Saana Mikkonen, automaalaus
• Tuomas Nurkkala, järjestelmäasiantuntija
• Iina Karjalainen ja Iina-Maaret Parkkinen, asiakaspalvelu ja myynti
• Ebba Halonen, Janna Yli-Suvanto ja May Oo, lähihoitaja
• Liina Tolonen ja Lumina Manninen, yrittäjyys
• Volobuev Vladislav, puuseppä
• Ville Löf ja Pauli Lohilahti, putkiasennus
• Jussi Poikajärvi, Pekko Peteri ja Samuel Pentti, sähköasennus
• Heta-Inari Peteri ja Maini Saraste, leipuri-kondiittori
• Aaro Hauta-Heikkilä ja Aleksi Hämelahti, hitsaus ja levytyöt
• Johannes Mäenpää ja Veeti Tapanila sekä Aarne Aho ja Peppi Juujärvi, kokki
• Anni Ruotsalainen ja Viivi Pekkala, Peppi Nieminen ja Silja Vaattovaara sekä Enni Mäntyranta ja Veeti Määttä, matkailu

Ajoveuvoalan perustutkinto, automekaanikko
Pekkala Markus, Inari

Elintarvikealan perustutkinto, leipuri-kondiittori
Alajärvi Miia, Rovaniemi

Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto, kampaaja
Kaukonen Nella, Sodankylä
Kauvosaari Christa, Rovaniemi
Seppänen Susan, Rovaniemi
Tanninen Helga, Rovaniemi

Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto, kosmetologi
Mäkiollitervo Saana-Tuulia, Rovaniemi
Nordberg Iida, Rovaniemi
Välimaa Iida, Rovaniemi

Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto, parturi
Tervo Ukko, Rovaniemi
Tofik Imad, Rovaniemi

Kaivosalan perustutkinto, kaivostyöntekijä
Pohtila Juuso, Salla
Postila Topias, Sodankylä
Sassali Eetu, Sodankylä
Vaarala Katja, Sodankylä
Vaarala Tiina, Sodankylä

Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto, levyseppähitsaaja
Jomppanen Sammeli, Inari
Liedes Paavo, Rovaniemi
Nahkuri Niilo, Rovaniemi
Väätäjä Atte, Keminmaa

Lentokoneasennuksen perustutkinto, lentokoneasentaja
Riipi Urho, Rovaniemi

Liiketoiminnan perustutkinto, merkonomi
Honkonen Janna, Rovaniemi
Hsa Tha, Rovaniemi
Impiö Sara, Rovaniemi
Jolanki Pihla, Rovaniemi
Juopperi Neea, Kittilä
Kangas Eetu, Rovaniemi
Kinnunen Niklas, Rovaniemi
Kiviniemi Vilja, Kemijärvi
Kujala Iida, Kittilä
Kursula Emilla, Rovaniemi
Laakko Malla, Rovaniemi
Lapinluoma Milla, Rovaniemi
Logje Annimaria, Muonio
Lohi Lilia, Rovaniemi
Luttinen Eevi, Salla
Luusua Ronja, Salla
Norvapalo Miia, Rovaniemi
Ollila Salla, Kolari
Peltoniemi Kati, Kemijärvi
Posio Sanna, Posio
Puro Enna, Rovaniemi
Rasmussen Thomas, Rovaniemi
Ruti Pasi, Kittilä
Turchaninova Tatiana, Inari
Tuutijärvi Anni, Kemijärvi
Ylikotila Anneli, Kemi

Logistiikan perustutkinto, autonkuljettaja
Mäki Matti, Rovaniemi

Logistiikan perustutkinto, linja-autonkuljettaja
Nordlund Mika, Salla
Väätäinen Henry, Rovaniemi

Logistiikan perustutkinto, kuorma-autonkuljettaja
Ollikainen Karolina, Rovaniemi

Logistiikan perustutkinto, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja
Alatalo Paavo, Kittilä
Heikka Konsta, Rovaniemi
Peltola Saara, Rovaniemi
Stålnacke Sara, Rovaniemi
Vuopionperä Leea, Rovaniemi

Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, luonnonvaratuottaja
Pulska Tiina, Savukoski
Takkunen Kati, Rovaniemi

Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, luonto-ohjaaja
Ronkainen Ellinoora, Rovaniemi

Maanmittausalan perustutkinto, kartoittaja
Kultanen Antto, Rovaniemi
Väätäjä Pasi, Simo

Matkailualan perustutkinto, matkailun asiakaspalvelija
Masalin Emily, Inari

Matkailualan perustutkinto, matkailupalvelujen tuottaja
Heikkinen Iiris, Kokkola
Nousiainen Nuppu, Lahti
Piuva Aino, Rovaniemi
Saarela Juulia, Ranua

Matkailualan perustutkinto, vastaanottovirkailija
Mäkinen Helmi, Enontekiö
Puljula Maija, Rovaniemi
Putkivaara Sara, Ranua
Roivas Riku, Rovaniemi

Metsäalan perustutkinto, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja
Angelva Taneli, Rovaniemi
Rannanlahti Olli, Rovaniemi
Salmikivi Henri, Rovaniemi
Vanhapiha Jukka, Rovaniemi

Metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja
Hyyryläinen Janne, Rovaniemi
Klasila Jesper, Ii
Marjeta Henri, Ylitornio
Merisalo Waltteri, Sodankylä
Pulju Ante, Sodankylä
Siitonen Markus, Kittilä

Pintakäsittelyalan perustutkinto, maalari
Hooli Iina, Tervola
Hämeenniemi Sara, Rovaniemi
Karjalainen Emmi, Salla
Kilpamäki Konsta, Rovaniemi
Kivi Neela, Rovaniemi
Koho Aleksandra, Rovaniemi
Leppälä Eetu, Rovaniemi
Niemelä Eetla, Rovaniemi
Suopajärvi Aino, Rovaniemi
Särkelä Jenna, Rovaniemi

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto, toimitilahuoltaja
Mustafa Hadzher, Kittilä
Shvob Kristina, Pelkosenniemi

Puuteollisuuden perustutkinto, puuseppä
Sotaniemi Alisa, Rovaniemi

Rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkuljettaja
Kulonen Samu, Järvenpää
Kumpula Markus, Kolari
Lepistö Jesse, Oulu
Marttinen Juho, Rovaniemi
Mäkihalvari Tero, Sodankylä
Mäkinen Veeti, Rovaniemi
Räisänen Lassi, Sodankylä
Tähtinen Tapio, Rovaniemi
Åhman Niklas, Sodankylä

Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja
Juopperi Samu, Rovaniemi
Jussila Sami, Ranua
Kieksi Aapo, Rovaniemi
Kellokumpu Jussi, Kemijärvi
Kelloniemi Juha, Kemijärvi
Kuukasjärvi Viljami, Rovaniemi
Portti Väinö, Rovaniemi
Posio Marko, Rovaniemi

Ravintola- ja catering-alan perustutkinto, kokki
Hänninen Vilma, Rovaniemi
Kumpu Vertti, Rovaniemi
Partanen Sandra, Rovaniemi
Rautio Josefiina, Tervola
Ruokamo Iida, Posio

Ravintola- ja catering-alan perustutkinto, tarjoilija
Mikkola Elias, Rovaniemi
Nissi Joona, Rovaniemi
Pasma Eelis, Rovaniemi
Pähti Arttu, Rovaniemi

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja
Ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen osaamisala
Heikkinen Sanna, Kemijärvi
Kalaniemi Minea, Rovaniemi
Kettunen Minna, Rovaniemi
Khadka Sushma, Rovaniemi
Khoon Nan, Rovaniemi
Kivimäki Joonas-Santeri, Rovaniemi
Laine Jasna, Kemijärvi
Saijets Kristiina, Rovaniemi
Xu Qing, Rovaniemi

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja
Lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisala
Haikara Emilia, Kokkola
Kosola Riina, Rovaniemi
Kumpukivi Taru, Rovaniemi

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja
Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisala
Palojärvi Katja, Kemijärvi
Saarela Marja, Kemi

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja
Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala
Arviranta-Peuraniemi Eija, Rovaniemi
Auer Antti, Kemijärvi
Eyob Kesete, Rovaniemi
Ollila Aada, Sodankylä
Petäjäjärvi Pinja, Rovaniemi
Ylianttila Aada, Rovaniemi

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja
Sairaanhoidon osaamisala
Salonen Pinja, Rovaniemi

Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto, sähköasentaja
Backman Nicklas, Sodankylä
Kaurila Harri, Kolari
Wäre Jenni, Sodankylä

Taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani
Sari Ylinampa, Rovaniemi

Talotekniikan perustutkinto, putkiasentaja
Alakunnas Heli, Rovaniemi
Kotavuopio Tomi, Rovaniemi
Lahtinen Eeli, Rovaniemi
Matero Oula, Savukoski
Ojala Juulia, Rovaniemi

Tekstiili- ja muotialan perustutkinto, mittatilausompelija
Koskiniemi Vilma, Rovaniemi

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, ohjelmistokehittäjä
Kylmäluoma Panu, Rovaniemi
Saarela Eetu, Rovaniemi

Ammattitutkinnot

Liiketoiminnan ammattitutkinto
Uusiportimo Oili, Rovaniemi

Luontoalan ammattitutkinto, erä- ja luonto-opas
Hiltunen Salla, Kittilä
Karhu Virpi, Kittilä
Koskela Suvi, Kolari
Moilanen Tomi, Savukoski
Rahkola Lotta, Sodankylä
Tuikka Jaakko, Oulu

Lähiesihenkilötyön ammattitutkinto
Ahola Minna, Kittilä
Elkki Kristian, Rovaniemi
Lumpo Nuutti, Rovaniemi
Mursu Riikka, Rovaniemi
Mänty Päivi, Rovaniemi
Rantala Reija, Rovaniemi
Roth Outi, Rovaniemi

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto, laitoshuoltaja
Uutela Mervi, Rovaniemi
Valkonen Leena, Rovaniemi

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto, toimitilahuoltaja (AT)
Immonen Sabina, Rovaniemi

Ruokapalvelujen ammattitutkinto, ravintolakokki
Alatalo Heli, Kittilä
Vähäkangas Senja, Kittilä

Talotekniikan ammattitutkinto, putkiasentaja (AT)
Salovaara Mika, Rovaniemi

Erikoisammattitutkinnot

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan erikoisammattitutkinto
Määttä Jaana, Kuusamo

Vanhustyön erikoisammattitutkinto, saattohoitaja (EAT)
Perälä Anne-Mari, Kemijärvi

Uusi yhteistyö käynnistynyt lupaavasti

REDUn lentokoneasennuksessa ollaan vastikään aloitettu yhteistyö ranskalaisen Lycée Tristan Corbière -oppilaitoksen kanssa. Ranskalaisten opiskelijoiden vaihtojakso Suomeen on nyt ensimmäinen konkreettinen askel uudessa yhteistyössä

- Uusi yhteistyö on lähtenyt hyvin liikkeelle. Me lähdemme alkuvuodesta käymään vastavuoroisesti Ranskassa ja suunnittelemme, milloin meidän opiskelijoitamme lähtee sinne vaihtoon, lentokoneasennuksen opettaja Harri Mikkonen kertoo.

Yhteistyön tavoitteena on myös mahdollistaa työssäoppimispaikkoja REDUn opiskelijoille Ranskassa paikallisissa lentokonehuoltoyrityksissä.

- Lentokoneasennuksen koulutus Ranskassa on hyvin saman tyyppistä kuin meillä. Täällä pojat ovat tehneet samoja töitä kuin meidän omat opiskelijamme. Olemme lisäksi varanneet heille hieman erikoisempia tehtäviä sellaisesta konetyypistä, jota heidän kotikoulustaan ei löydy, Mikkonen kertoo.

Uuden oppiminen vaihtojakson ytimenä

Sacha Grendon ja Sacha Dayot kertovat vaihtokokemuksen olleen ainutlaatuinen monella tapaa.

- Opiskelemme Morlaixissa kolmatta vuotta lentokoneasennusta. Meillä on koulussa runsaasti lentokoneita harjoituskäyttöön, mutta täällä koneet ovat laadukkaita, uudehkoja ja käyttökuntoisia. Ne ovat paljon realistisempia – meidän koulun koneissa ei välttämättä ole edes moottoreita.

Rovaniemellä opiskelijat pääsivät kokeilemaan tehtäviä, joita he eivät ole ennen päässeet tekemään.

- Ollaan opittu uusia asioita mekaniikasta. Esimerkiksi laskutelineiden korjaukset olivat meille täysin uusi juttu.

Ensimmäinen kerta Suomessa – kokemuksia kylmästä Lapista

Vapaa-ajalla opiskelijat halusivat kokea mahdollisimman paljon pohjoista elämänmenoa. He ovat käyneet katsomassa jääkiekkoa, laskettelemassa, ja päässeet ihailemaan revontulia.

- Elämä on täällä erilaista – aika rauhallista ja tyyntä. Ja kylmää! Emme ole ennen olleet tällaisessa pakkasessa. Aluksi se oli vaikuttavaa, mutta myöhemmin alkoi jo tuntumaan vähän epämukavalta. Olemme kuitenkin onnekkaita, kun täällä on lunta!

Kolmen viikon jakso jätti opiskelijoille paljon kerrottavaa kotiin palatessa.

- Kun menemme takaisin omaan kouluun, kerromme opiskelukavereille täällä opittuja asioita. Saimme uusia taitoja ja kokemuksia, joista on varmasti hyötyä myöhemmin.

Englanninkieliseen uutiseen tästä >

Suomeen vuonna 2017 muuttanut Skai on valmistunut kokiksi joulukuussa 2024. Hän on erinomainen esimerkki opiskelijasta, joka on osoittanut poikkeuksellista sitoutumista, osaamista ja yhteisöllisyyttä opintojensa aikana. Hänen opiskelupolkunsa ja toimintansa opiskeluyhteisössä ilmentävät sitä, mitä stipendillä halutaan nostaa esiin - esimerkillistä toimintaa, aktiivisuutta sekä vahvaa integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kilpailumenestystä ja nopeaa ammatillista kasvua

Opintojensa aikana Skai on osallistunut aktiivisesti ammattitaitokilpailuihin. Hän voitti kokki- ja tarjoilijaopiskelijoiden SM-kilpailun kultaa kokin lajissa yhdessä kilpailuparinsa kanssa sekä edusti Suomea Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa Tanskassa. Lisäksi hän on osallistunut kaksi kertaa Taitaja-semifinaaleihin.

Skain ammatillinen kasvu on ollut nopeaa ja vakuuttavaa. Hän suoritti opintojaan oppisopimuksella ja hänestä muodostui jo opiskeluaikana kysytty työntekijä eri ravintoloihin. Usein hän saattoi saman päivän aikana sekä käydä töissä, opiskella että treenata ammattitaitokilpailuja varten. Hänen osaamisensa, asenteensa ja työtahtinsa eivät jääneet työelämässä huomaamatta, ja hän on edelleen töissä niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin arvostetussa Lapland Hotel Sky Ounasvaarassa.

Lämmin, avoin ja kannustava yhteisön jäsen

Suomeen 12-vuotiaana muuttanut Skai on oppinut suomen kielen nopeasti. Hän on toiminut aktiivisena osana opiskeluryhmäänsä ja työyhteisöjään. Hän suhtautuu oppimiseen nöyrästi ja avoimesti, eikä epäröi käyttää suomen kieltä epätäydellisestä kielitaidosta huolimatta.

Skai tunnetaan opiskeluyhteisössä empaattisena, kunnioittavana ja auttavaisena henkilönä. Hän on rakentanut ympärilleen positiivista ilmapiiriä ja on aina ollut valmis tarttumaan uusiin haasteisiin. Hänen avoin ja ystävällinen asenteensa on auttanut häntä integroitumaan erinomaisesti suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään.

Stipendi luovutettiin REDUssa kakkukahvitilaisuudessa. Kuvassa vasemmalta Lapin koulutuskeskus REDUn rehtori Sirkku Purontaus, lehtori Maria Lehtinen REDUsta, keittiömestari Joel Manninen Lapland Sky Hotel Ounasvaarasta sekä toimialapäällikkö Mirva Akkanen REDUsta. 

Opiskelu ja työ Lapissa koetaan houkuttelevaksi kokonaisuudeksi

Messutiimin tavoitteena oli kartoittaa nuorten ajatuksia elämästä, opiskelusta ja työskentelystä Levillä. Keskusteluissa nousi vahvasti esiin Lapin tarjoama yhdistelmä: joustava työelämä, ammatilliset ja korkeakouluopinnot sekä ainutlaatuinen luonto.

Arviolta lähes puolet osastolla käyneistä nuorista oli harkinnut välivuotta, ja Levi näyttäytyi monelle luontevana paikkana yhdistää työnteko, opiskelu ja vapaa-aika. Levin vahvuuksiksi arvioitiin erityisesti luonto (81 % vastaajista), yhteisöllisyys ja mahdollisuus elämäntapamuutokseen (50 %). Avoimissa vastauksissa korostuivat laskettelu ja muut harrastusmahdollisuudet, jotka tekevät pohjoisesta aidosti vetovoimaisen vaihtoehdon.

Yli 600 vastausta tukee myös tulevan korkeakoulupilotin suunnittelua

Studia-messuilla kerätty kysely tuotti peräti 618 vastausta, jotka tarjoavat arvokasta ennakointitietoa erityisesti Levin alueelle suunnitellun korkeakoulupilotin valmisteluun. Vastaajista suurin osa (yli 60 %) oli 18–20-vuotiaita, ja 81 % suoritti parhaillaan toisen asteen opintoja.

Nuorten mukaan tärkeimpiä edellytyksiä opiskelun tai työn harkitsemiselle Levillä ovat riittävä toimeentulo, kohtuuhintainen asunto ja selkeä tieto alueen opiskelumahdollisuuksista. Silti osa nuorista on valmis lähtemään heti, kun tilaisuus koittaa. “En tarvitsisi mitään – voisin lähteä nyt, jos saisin mahdollisuuden!”, kuvasi yksi vastaajista.

Lapin ammatillinen koulutus näyttäytyy tulevaisuuden mahdollisuutena

Nuorten vahva kiinnostus osoittaa, että Lapilla on kasvava vetovoima paitsi matkailun myös koulutuksen näkökulmasta. Levi Kampus -hankkeen tavoitteena on rakentaa alueelle uudenlaisia koulutus- ja työelämäpolkuja, joissa ammatillinen osaaminen, yritysyhteistyö ja pohjoisen elinympäristön omaleimaisuus kytkeytyvät yhteen.

Messuilla käydyt keskustelut ja saadut vastaukset muodostavat tärkeän tietopohjan hankkeen jatkokehitykselle – ja ne kertovat selkeän viestin Etelä-Suomen nuorilta: Lapissa on vetovoimaa, joka puhuttelee.

Hubi kokoaa saman katon alle opiskelijat, aloittavat yritykset, kasvuyritykset, sijoittajat ja kehittäjäorganisaatiot. Se toimii lähtöalustana innovaatioille, skaalautuville liiketoiminnoille ja asiantuntijuuden jakamiselle.

Ulkoministeri toi tervehdyksen avajaistilaisuuteen

Lapland Startup Hubin virallista avajaistilaisuutta vietettiin ulkoministeri Elina Valtosen vieraillessa Lapin ammattikorkeakoululla. Ministeri toi tilaisuuteen tervehdyksen, jossa hän korosti startup-toiminnan merkitystä Lapin elinvoimalle:

- Startup-yrittäjät luovat uusia teknologioita ja ratkaisuja. Ei ole täydellistä hetkeä, vaan Startup-yrittäjä luo sen. Heille jokainen ongelma on samalla mahdollisuus. Toivotan menestystä hubille ja lappilaiselle startup-toiminnalle, ministeri Valtonen sanoi tilaisuudessa.

REDU mukana ekosysteemin rakentamisessa

Lapland Startup Hub on toteutettu osana Lapin startup-hautomo ja -ekosysteemi -hanketta, jonka tavoitteena on synnyttää Rovaniemelle ja Kemi-Tornioon uutta, elinvoimaista ja pitkäjänteistä startup-toimintaa. Hanketta toteuttavat Lapin AMK (päätoteuttaja), Lapin yliopisto, REDU, Rovaniemen kaupunki ja Digipolis.

Ammatillinen toisen asteen koulutus on vahvasti mukana ekosysteemin rakentamisessa. Hankkeen osatoteuttajana REDU on kehittänyt ammatilliselle toiselle asteelle sopivaa tehostettua yritysneuvontapalvelua niihin tilanteisiin, joissa opiskelija on juuri perustamassa yritystä. Hankkeen pilottivaiheessa mukana on ollut neljä REDUn opiskelijaa, jotka ovat olleet perustamassa uutta yritystoimintaa.

- Tehostettu yritysneuvontapalvelu täydentää REDUn muita yrittäjyysvalmennuksia ja mahdollistaa henkilökohtaistetumman ohjauksen. Kaiken kaikkiaan vuoden 2025 aikana REDUn yrittäjyysopinnoissa mukana olevat opiskelijat ovat olleet perustamassa yli kymmentä uutta yritystä, kertoo REDUn asiantuntijaopettaja Anne Liedes.

Anne Liedes kertoo, että hankkeen myötä REDUn yrittäjyysvalmennukset ovat vahvistuneet entisestään ja opiskelijoille on tarjolla vielä henkilökohtaisempaa ohjausta. 

Lisätietoa hankkeesta >

Ammatillinen koulutus on parhaillaan useiden samanaikaisten uudistusten kohteena. Toiminnanohjausta, rahoitusjärjestelmää ja oppimisen tukea uudistetaan laaja-alaisesti. Myös ammatillisen koulutuksen rooli työllisyyden edistäjänä on kasvanut kuntien TE-palvelujen järjestämisvastuun myötä.

”Ammatillisen koulutuksen merkitys on nyt suurempi kuin koskaan. Suomi tarvitsee osaajia niin työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi kuin koulutustason nostamiseksi. Lähes puolet ammattikorkeakouluopintonsa aloittavista tulee ammatillisesta koulutuksesta, joten väylien vahvistaminen on tärkeää”, toteaa Areenan tuore puheenjohtaja Saija Niemelä-Pentti.

Väestökehitys haastaa järjestäjiä monella tapaa. Oppivelvollisuusikäisten määrä vähenee, mutta samanaikaisesti opiskelijoiden tuen tarve kasvaa. Kaikkiin tuen tarpeisiin ei voida vastata pelkällä koulutuksella.

”Tarvitsemme uudenlaisia ratkaisuja opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Kuntaliiton ja Areena-verkoston esittämä kuntouttavan opetuksen malli on yksi lupaava suunta. Siinä yhdistetään hyvinvointialueiden palvelut, työpajatoiminnan sisältöjä ja ammatillisen koulutuksen vahvuudet”, Niemelä-Pentti sanoo.

Niemelä-Pentti näkee ammatillisen koulutuksen olevan myös tärkeä tulevaisuuden uskon ja paremman huomisen toivon herättäjä niin nuorissa kuin aikuisissa.

”Koulutus luo osaamista ja osaaminen varmistaa osaltaan työllistymistä. Tällä hetkellä ilmassa on liikaa negatiivisuutta ja se vaikuttaa vahvasti meidän kaikkien mielialoihin. Ammatillinen koulutus pystyy ammatillisen osaamisen kasvattamisen lisäksi tarjoamaan myös osallisuutta ja hyvinvoinnin tukemista. Näitä kaikkia on syytä vahvistaa jatkossa.”

Myös tutkintojärjestelmä on murroksessa. Suomessa on 160 ammatillista tutkintoa, joista 42 on perustutkintoja. Tekniikan aloilla osaajatarve kasvaa, ja koulutustarjontaa tulisi voida toteuttaa nykyistä joustavammin eri tutkintojen osia yhdistämällä, jotta osaamisen saatavuus voidaan turvata koko maassa.

Areena-verkostolla ja sen työvaliokunnalla on keskeinen merkitys Kuntaliiton käytännön työhön ja tulevaisuuden linjauksiin

Ammatillinen koulutus on olennainen osa kuntien sivistystehtävää sekä kuntien vastuulle siirtyviä TE-palveluja.

”Areena-verkostolla on merkittävä rooli Kuntaliiton asiantuntijatyössä ja tulevaisuuden linjauksissa. Verkosto kokoaa yhteen ammatillisen koulutuksen johtajat, jotka tuntevat alueiden tilanteet ja kehittämistarpeet parhaiten”, kertoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Maarit Kallio-Savela.

Kuntaliiton toiminnassa on mukana 44 ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Kuntataustaiset järjestäjät vastaavat yli 80 prosentista ammatillisen koulutuksen tavoitteellisista opiskelijavuosista.

Ammatillisen koulutuksen Areena on Kuntaliiton ammatillisen koulutuksen asiantuntijaverkosto. Verkosto kokoontuu kolme kertaa vuodessa, ja sen työvaliokunta käsittelee ajankohtaisia ja strategisia kysymyksiä tiiviimmin. Puheenjohtajansa johdolla Areena verkosto osallistuu kansalliseen koulutuspoliittiseen keskusteluun tuoden esille kuntataustaisen monialaisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien näkemyksiä.

Seurakunnan läsnäolo REDUn arjessa on koettu tähänkin mennessä tärkeäksi. Seurakunnan nuorisotyöntekijä toimii opiskelijoille turvallisena aikuisena, jonka kanssa voi keskustella mistä tahansa asiasta.

- Haluamme olla siellä, missä jäsenemme ovat. Tavoitteemme on olla hyödyksi ja iloksi ja toimia opiskelijalähtöisesti, kunnioittaen REDUn omia toimintatapoja, kirkkoherra Ilari Kinnunen kuvaa yhteistyön perusajatusta

Seurakunnan nuorisotyöntekijä Hanna Laiho on työskennellyt opiskelijoiden parissa REDUn yksiköissä. Hän kokee REDUn olevan on aitiopaikka nuorten maailmaan. Hänelle opiskelijat uskaltavat jakaa sekä pieniä arjen iloja että suurempia huolia. Nuorten luottamus ja avoimuus tekevät työstä erityisen antoisaa.

- Olemme etuoikeutetussa asemassa, kun saamme tulla tänne REDUlle kohtaamaan opiskelijoita, Hanna kiittelee.

Myös REDUn puolella yhteistyön arvo nähdään selkeänä. Rehtori Sirkku Purontaus korostaa, että opiskeluhuollon palvelut muodostuvat monen toimijan yhteistyöstä. Opiskeluhuollon tuki tulee Laphalta, mutta etsivä nuorisotyö ja kirkollinen työ täydentävät sitä. Selkeä yhteistyösopimus auttaa varmistamaan, että toiminta on sujuvaa ja tavoitteet yhteisiä.

- Meillä opiskelijat saavat saman katon alta tukea, jotta voivat opiskella hyvin ja kasvaa kohti itsenäistä elämää, Purontaus muistuttaa.

REDUn johtaja Saija Niemelä-Pentti painottaa sopimuksen tuomaa jatkuvuutta. Viralliset rakenteet luovat raamit toiminnalle, mutta yhteistyön ytimessä on vuoropuhelu. Hänen mukaansa tärkeä yhteinen tehtävä on tuoda opiskelijoille toivoa ja luottamusta tulevaisuuteen – asia, joka yhdistää sekä oppilaitosta että seurakuntaa.

Yhteistyön vaikutukset näkyvät konkreettisesti REDUn arjessa ja seurakuntatyöntekijän läsnäolo on koettu yksiköissä tarpeelliseksi. Opiskelijoilla on mahdollisuus jutella aikuisen kanssa ja hakea apua matalalla kynnyksellä. Myös asuntoloissa järjestettävät seurakunnan iltatapahtumat ovat tärkeitä erityisesti opiskelijoille, jotka asuvat kaukana kotoa.

Uusitulla sopimuksella vahvistetaan toiminnan jatkuvuutta ja tuetaan opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Yhteistyön tavoitteena on jatkossakin tarjota opiskelijoille turvallinen kohtaamisen paikka ja arjen tukea lähellä.